Väitös
La 20.1.2018 klo 12, Seminaarinmäki, S212
PsL Pirjo Lehtovuoren psykologian väitöskirjan ”Psykoterapeutin henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitys psykoterapiassa – ja niiden vaikutus tuloksellisuuteen identiteettihaastattelun perusteella” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Henrik Enckell (Helsinki) ja kustoksena professori Jaakko Seikkula (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.
Pirjo Lehtovuori kehitti tutkimuksessaan haastattelumenetelmän ja arvioi sen käytettävyyttä psykoterapeuttien henkilökohtaisten ominaisuuksien kuvauksessa. Hän selvitti myös ominaisuuksien mahdollista yhteyttä terapian tuloksellisuuteen vuoden kuluttua.
Videoituja terapeuttien haastatteluja arvioitiin terapeuttia kuvaavilla 16 muuttujalla. Muuttujista muodostettuja kolmea faktoria: luova tahdonvoima (kyky itsenäisiin ratkaisuihin, omien rajojen tunteminen, pitkäjänteisyys, luomisen realistisuus kykyjen ja voimien suhteen, perusmyönteinen ote elämään), empatia ja eläytyminen sekä kyky läheiseen ihmissuhteeseen, tarkasteltiin suhteessa demografisiin ja muihin terapeuttitekijöihin.
Voimavarasuuntautuneilla terapeuteilla oli enemmän ylikorostunutta luovaa tahdonvoimaa kuin psykodynaamisilla vaativan erityistason ja erityistason psykoterapeuteilla. Terapeuteilla, jotka tekivät voimavarasuuntautunutta terapiaa, oli ylikorostuneemmin luovaa tahdonvoimaa kuin niillä, jotka eivät sitä tehneet.
Voimavarasuuntautunutta terapiaa tehneillä oli vähemmän empatiaa ja eläytymistä kuin muilla. Terapeuteilla, jotka asuivat yksin yhden tai useamman alaikäisen lapsen kanssa, oli vähemmän kykyä läheiseen ihmissuhteeseen kuin niillä, jotka asuivat puolison kanssa kahdestaan tai lisäksi alaikäisen lapsen tai lasten kanssa.
Liian neutraali ja kohtaamaton terapeuttiryhmä erosi muista
Klusterianalyysin pohjalta saatiin kuusi klusteria, joita Lehtovuori kuvasi laadullisesti haastattelutilanteessa luomansa tunnelmakuvauksen ja vastatunteidensa avulla. Klustereita tarkasteltiin suhteessa terapiasta vuoden aikana saatuun hyötyyn, jota arvioivat ulkopuoliset haastattelijat.
Ryhmien parittaisen vertailun perusteella vain viides klusteri (rauhallisen verkkaisuuden ja hankalien tunteiden niukkuuden riippuvaissävyinen lämpö) erosi kaikista muista. Tämän klusterin terapeuttien potilaat hyötyivät terapiasta selkeästi vähemmän verrattuna muiden klustereiden terapeuttien potilaisiin.
- Näitä terapeutteja kuvaa korostunut neutraali suhtautumistapa, kohtaamaton vuorovaikutuksellisuus ja omien vaillinaisten puolien hyväksymättömyys. Heillä luova tahdonvoima oli reilusti alle keskitason, empatia ja eläytyminen oli matalahkoa ja kyky läheisiin ihmissuhteisiin riippuvaissävyisesti korkea, Lehtovuori kuvailee.
Pitkästä psykoterapiasta on hyötyä terapeutin persoonallisuudesta riippumatta
Ulkopuoliset haastattelijat arvioivat pitkää psykodynaamista psykoterapiaa tehneiden psykoterapeuttien potilaiden hyötyneen terapiasta keskimäärin enemmän kuin niiden potilaiden, joiden terapeutit eivät tehneet pitkää psykodynaamista psykoterapiaa. Pitkää psykodynaamista psykoterapiaa tehneiden psykoterapeuttien potilaiden terapiasta saama hyöty oli riippumatonta terapeutin ominaisuuksista.
Tutkimuksessa kuvattiin haastattelumenetelmän teoreettista taustaa, kehittämistyötä ja mittarin validointia. Tutkimuksessa oli mukana 68 Helsingin Psykoterapiatutkimuksen sopimusterapeuttia ja 333 potilasta, joista 65 terapeuttia ja 308 potilasta oli mukana terapiasta saadun hyödyn arvioinnissa.
Lisätietoja:
Pirjo Lehtovuori, puh. 050 5931018, [email protected]
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, [email protected]
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 602 viikolla 3.
Pirjo Lehtovuori on psykologian lisensiaatti, psykoterapian erikoispsykologi, koulutuspsykoanalyytikko ja koulutuslastenpsykoterapeutti. Hänellä on ollut yksityisvastaanotto vuodesta 1988 ja hän on toiminut kouluttajana erilaisissa psykoterapeuttikoulutuksissa vuodesta 1993, pääosin Therapeia-säätiön Koulutuskeskuksessa ja valtakunnallisessa psykoterapian alan erikoispsykologikoulutuksessa. Hän on toiminut vastuullisissa luottamustehtävissä mm. koulutusyhteisöissään ja Suomen Psykologiliitossa.
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivän polttaviin kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1