Motorisen oppimisen vaikeudet ovat yleisyydestään huolimatta erittäin alitunnistettuja ja -tuettuja lapsen kehityksellisiä haasteita, vaikka motoriset taidot ja niiden puutteet vaikuttavat hyvin laajalti lapsen kokonaiskehitykseen ja myöhempään elämään.
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty opettajien käyttöön helppokäyttöinen verkkopohjainen motoriikan havainnointityökalu, joka auttaa motorisen oppimisen vaikeuden tunnistamisessa ja tukemisessa esi- ja alkuopetusikäisillä lapsilla.
- Motorisen oppimisen vaikeuksia esiintyy keskimäärin yhdellä tai kahdella lapsella kahdestakymmenestä, pojilla enemmän kuin tytöillä, LitM Piritta Asunta Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Liikunnallisten taitojen oppiminen on työlästä ja hidasta. Eniten ongelmia ilmenee toiminnan ennakoimisessa ja pysyvien liikemallien kehittymisessä.
- Tämä näkyy esimerkiksi kompurointina ja törmäilynä, ja vaikeutena oppia uusia monimutkaisia motorisia taitoja, esimerkiksi ajamaan polkupyörällä, Asunta lisää.
Yhdessä väitöskirjan osajulkaisussa tarkasteltiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella maailmalla käytössä olevia motoriikan havainnointilomakkeita, joista valikoitui hollantilainen MOQ-T-lomake Suomen oloihin sovitettavaksi.
- Motoriikan havainnointilomakkeen suomalaiseen kulttuuriin kääntäminen onnistui hyvin. MOQ-T-FI osoittautui tutkimuksessamme luotettavaksi ja käytettävyydeltään yksinkertaiseksi työkaluksi, Asunta kertoo.
Lomakkeesta on kehitelty verkkoversio, jonka täyttäminen vie vain muutaman minuutin eikä se vaadi rekisteröitymistä. Lomake 6–9-vuotiaiden lasten motoristen ongelmien arviointiin löytyy osoitteesta: http://ekapeli.fi/moq-t.
- Lomaketta voi hyödyntää monella tapaa kasvatustyössä. Kun lomake tunnistaa lapsella riskin kehitykselliseen vaikeuteen, tulisi lapsen motorista kehitystä seurata systemaattisesti ja lisätä tukea motoriseen oppimiseen, Asunta sanoo.
Lomakkeesta on apua myös motorisen kehityksen seurannassa ja tukitoimien suunnittelussa sekä pedagogisten asiakirjojen laatimisessa.
- Jos koulun tukitoimet eivät riitä, tulisi lapsi ohjata tarkempiin terveydenhuollon suorittamiin motoriikan arviointeihin, ohjeistaa Asunta.
Monet tutkimukset tukevat sitä käsitystä, että liikkuminen ja motoristen taitojen harjoittaminen tukevat muuta oppimista, kuten kielenkehitystä, matemaattisia taitoja ja keskittymiskykyä.
- Varhainen tunnistaminen ja tehokas tuki voivatkin parhaimmillaan vähentää oppimisesta ja yhteiskunnasta syrjäytymisen riskiä, joka tutkimuksen kohderyhmän lapsilla on uhkana, Asunta kertoo.
Asunta rohkaisee perustamaan kouluihin motoriikkakerhoja niille oppilaille, joilla on lomakkeen tuloksen perusteella haasteita motorisessa oppimisessa. Motoriikkakerhoissa on mahdollisuus saada positiivisia liikkumiskokemuksia ilman suorituspaineita. Pienessä ryhmässä lapsen tarpeisiin pystytään vastaamaan paremmin.
- Toivon, että tutkimukseni avulla motorisen oppimisen vaikeus tulisi ilmiönä paremmin kasvatusalan ammattilaisten tietoisuuteen edesauttaen koulumaailmassa motoriikan oppimisvaikeuksiin puuttumista ja oikeanlaisen tuen tarjoamista, kiteyttää Asunta.
LitM Piritta Asunnan liikuntapedagogiikan väitöskirjan “Motorisen oppimisen vaikeuden tunnistaminen ja tukeminen kouluympäristössä” tarkastustilaisuus 2.11.2018 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston salissa S212. Vastaväittäjänä professori Leena Haataja (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Pauli Rintala (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.
Julkaisutiedot:
Teos on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 27, 143 s. Jyväskylä 2018, ISSN: 2489-9003, ISBN 978-951-39-7571-5 (PDF). Julkaisu on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7571-5
Lisätietoja:
Piritta Asunta valmistui ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta vuonna 1995 ja liikunta- ja terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän ylipistosta vuonna 2004. Valmistumisen jälkeen Asunta on toiminut soveltavan liikunnan alalla yli 10 vuoden ajan opettajana, kouluttajana, asiantuntijana, kehittäjänä ja tutkijana Suomen Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu -järjestössä, Suomen CP-liitossa, Niilo Mäki Instituutissa, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry:ssä ja Jyväskylän sekä Turun yliopistossa. Töiden ohella Asunta on julkaissut alan oppikirjoihin motorisen oppimisen vaikeudesta. Hänellä on ollut yhteiskunnallisia luottamustehtäviä, mm. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden asiantutijatyöryhmässä ja SoveLi ry:n koulutustyöryhmässä. Nykyisin hän toimii soveltavan liikunnanopetuksen verkostossa, THL:n Toimia verkoston lasten ja nuorten toimintakyky asiantuntijatyöryhmässä ja LTS:n koordinoimassa erityisliikunnan tutkimus- ja koulutustyöryhmässä. Tällä hetkellä Asunta työskentelee Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa projektitutkijana. Väitöskirjatutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta sekä Suomen CP-liitto ry ja Raha-automaattiyhdistys (RAY).
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1