Väitös
Pe 19.1.2018 klo 12, Ylistönrinne, YAA303
M.Sc. Anne Thonigin ekologian ja evoluutiobiologian alan väitöskirjan "The effect of variation in developmental mode on the population dynamics of a spionid polychaete (Pygospio elegans) in a heterogeneous environment" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä Dr. Frédérique Viard (Station Biologique de Roscoff, Ranska) ja kustoksena Dr. K. Emily Knott (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
Toukkavaihe on tärkeä osa monien selkärangattomien eläinten elinkiertoa. Erilaisten toukkamuotojen tai lisääntymisstrategioiden taustalla on todennäköisesti sekä geneettisiä että ympäristöstä johtuvia syitä, eikä niitä vielä täysin ymmärretä.
Anne Thonig tutki väitöstyössään meressä elävää monisukasmatolajia, joka pystyy tuottamaan eri toukkamuotoja lajin sisällä. Hän selvitti lajin toukkamuotojen variaatiota ylläpitäviä tekijöitä.
-Tämä harvinainen ominaisuus saattaa auttaa lajia selviytymään vaihtelevissa tai ennalta arvaamattomissa elinympäristöissä, ja variaation taustalla on todennäköisesti sekä geneettisiä että ympäristötekijöitä, Thonig havaitsi.
Tutkimus perustuu laajaan Pygospio elegans -monisukasmadon populaatioiden seurantaan Isefjord-Roskilde fjord -estuaarialueella Tanskassa. Kyseessä on jokisuualue, jossa jokien makea vesi sekoittuu suolaisen meriveden kanssa murtovedeksi.
Thonig tutki matopopulaatioiden lisääntymistä, toukkamuotoja sekä populaatiodynamiikkaa, ja näiden suhdetta elinympäristön ominaisuuksiin vuoden ajan kuukausittain. Lisäksi hän käytti geneettisiä menetelmiä selvittääkseen, miten ympäristön vuodenaikojen väliset muutokset ja vaihtelu yksilöiden populaationsisäisessä kokojakaumassa vaikuttavat populaatiogeneettisiin rakenteisiin.
Madot lisääntyivät alhaisessa lämpötilassa syksystä kevääseen, ja korkein populaatiotiheys nähtiin habitaateissa, joissa sedimentti oli karkeaa ja koostui erikokoisista partikkeleista. Populaatioiden geneettinen rakenne vaihteli populaatioiden välillä sekä vuodenaikojen mukaan.
Madoilla on lyhyt elinikä ja vain pieni osa populaatiosta tuottaa seuraavaan sukupolven, jolloin populaatioiden sisäiset muutokset yksilöiden kokojakaumassa muuttavat myös populaation geneettistä rakennetta. Laboratoriokokeet osoittivat myös, että madot ovat herkkiä äkillisille muutoksille veden suolapitoisuudessa, mitä esiintyykin usein murtovesialueilla. Hitaita muutoksia taas siedetään paremmin.
Tulokset tukevatkin hypoteesia, jonka mukaan laji suosii toukkakehitysmuotojen variaatiota ennalta arvaamattomissa estuaarielinympäristöissä.
Lisätietoja:
Anne Thonig, [email protected], puh. +358 44 925 83 15
Viestintäpäällikkö Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, [email protected]
Anne Thonig on kotoisin Ingolstadtista Saksasta. Hän suoritti maisterintutkinnon biologian alalta vuonna 2011 Rostockin yliopistossa Saksassa. Vuosina 2014-2018 hän on ollut tohtoriopiskelija Roskilden ja Jyväskylän yliopistoissa.
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science, number 335, 206p., ISSN 1456-9701; 335), ISBN 978-951-39-7315-5 (nid.), ISBN 978-951-39-7316-2 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, [email protected]. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7316-2.
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivän polttaviin kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1