Perjantaina 17. tammikuuta 2017, klo 12.00, Seminaarinmäki, H320, Historica
YTM Kenneth Eklundin psykologian väitöskirjan ”School-aged reading skills of children with family history of dyslexia - predictors, development and outcome” (Kouluiän lukutaito lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski – ennustajat, kehitys ja lopputulema) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Marja Vauras (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Timo Ahonen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.
Eklundin tarkasteli väitöskirjatutkimuksessaan kouluiän lukutaidon kehitystä lapsilla, joilla on suvussa kulkeva lukivaikeusriski. Riskilapsilla toisella vanhemmalla ja vähintään yhdellä muulla lähisukulaisella on todettu lukivaikeus.
Eklund havaitsi, että jos lapsella oli kielellis-tiedollisia ongelmia 3,5 –vuotiaana, heijastuivat ne todennäköisesti myös 9. luokalla tehdyissä PISA-tehtävissä heikompana suoriutumisena. Varhaiset kielelliset taidot selittivät noin kolmanneksen PISA-tehtävillä arvioiduista lukutaidoista. Sukupuoli ja suvussa kulkeva lukivaikeusriski vaikuttivat siihen, kuinka voimakas yhteys varhaisten taitojen ja lukutaidon välillä oli. Varsinkin lukuvaikeusriskin omaavilla pojilla varhaiset kielellis-tiedolliset taidot näkyivät myöhemmin lukutaidon ongelmina. Heidän keskuudessaan yläkouluiän lukutaidon vaihtelusta kyettiin selittämään yli 70 prosenttia.
Tutkimuksessa havaittiin, että lukivaikeusriskillisten lasten, erityisesti poikien, kognitiiviset taidot sekä luku- ja kirjoitustaidot olivat verrokkiryhmää heikommat koko seurantajakson ajan eli ensimmäisen 15 vuoden aikana.
– Tuloksia tulisi mielestäni tulkita niin, että lukutaidon kehityksen suhteen vaarassa olevat pojat näyttäisivät olevan melko luotettavasti tunnistettavissa sukuriskin ja varhaislapsuuden kognitiivisten taitojen perusteella, väittelijä kertoo. – Näin myös heidän kehitykseensä voidaan yrittää vaikuttaa tukemalla heidän kielitaitonsa ja kirjain-äännetietoisuustaitojensa kehitystä.
Tutkimuksen osallistujat kuuluivat Jyväskylän yliopistossa toteutettuun Lapsen kielen kehitys ja suvussa kulkeva lukivaikeus –hankkeeseen. Noin sataa lukivaikeusriskin omaavaa lasta verrattiin samansuuruiseen kontrolliryhmään.
Lukivaikeusriski nelinkertaistaa lukivaikeuden mahdollisuuden
Tutkituista riskin omaavista lapsista noin neljällä kymmenestä lukemisen ongelmat ylittivät lukivaikeusrajan.
– Nämä lapset joutuvat käyttämään esimerkiksi läksyjensä tekemiseen huomattavasti enemmän aikaa kuin luokkatoverinsa, Eklund sanoo. – Kahdeksannella luokalla heidän lukunopeutensa on noin viisi vuotta luokkatovereita jäljessä.
On kuitenkin huomattava, että lukivaikeusriskilapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää, jossa kaikilla olisi samanlainen kehityskulku. Osa lapsista, joilla oli vaikeuksia lukemaan opettelemisessa ensimmäisillä luokilla, kehittyi lukutaidoissaan niin, että kahdeksannella luokalla he lukivat lähes ikätovereidensa veroisesti. He olivat useimmiten tyttöjä. Eklundin väitöskirjatutkimuksen perusteella lasten varhaiseen kielelliseen kehitykseen olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota.
– Onneksi hankkeessamme on kehitetty ns. lukivaikeusseula, jonka avulla riskilapset ovat tunnistettavissa, Eklund kertoo.
Lisätietoja:
Kenneth Eklund, [email protected], 050-59 44 836
Viestintäharjoittelija Kirke Hassinen, [email protected], puh. 040 805 3638
Kenneth Eklund kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin II lyseosta 1978 ja valmistui lastentarhanopettajaksi Helsingin lastentarhanopettajaopistosta keväällä 1984. Työskenneltyään muutaman vuoden lastentarhaopettajana, perhepäivähoidon ohjaajana ja päiväkodin johtajana, hän jatkoi opintojaan Jyväskylän yliopistossa psykologian laitoksella Kehityspsykologian koulutusohjelmassa. Sieltä hän valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1995. Valmistuttuaan hän jatkoi maisteriopintojen aikana aloittamaansa työuraansa Lapsen kielen kehitys ja suvussa kulkeva lukivaikeus –hankkeessa erilaisissa koordinointi- ja tutkimustehtävissä. Tämä työtehtävä jatkuu yhä.
Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 574, 162 s., Jyväskylä 2017, ISSN: 978-951-39-6962-2 (nid.), ISBN: 978-951-39-6963-9 (pdf). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, [email protected].
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1