Improvisaatiopohjainen musiikkiterapia on tutkimusten perusteella tehokas hoitomuoto useissa emotionaalisissa häiriöissä, kuten masennuksessa. Mutta entäpä, jos kyseisen musiikkiterapian tehoa voidaan edelleen parantaa aloittamalla istunto erityisellä hengitysharjoituksella, joka edistää potilaan terapeuttista työskentelyä?
Olivier Brabant selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, kuinka muuntunutta tietoisuuden tilaa ja hengitystä voi hyödyntää musiikkiterapiassa. Väitöstutkimuksen taustalla oli havainto, että useimmissa länsimaiden ulkopuolisissa kulttuureissa parantamiskäytänteet sisältävät tyypillisesti tietoisuuden tilan muuntamisen esimerkiksi rituaalisen tanssin ja laulamisen kautta.
– Näissä kulttuureissa tietoisuuden ja rationaalisen ajattelun hetkellinen vaimentaminen nähdään hyvin tärkeänä, jotta parantamisrituaali olisi hyödyllinen. Halusin selvittää, voisiko samankaltainen lähestymistapa tehostaa myös länsimaisia terapeuttisia käytänteitä, tässä tapauksessa musiikkipsykoterapiaa, Brabant taustoittaa.
Väitöstutkimuksessaan Brabant valitsi tutkimuskohteekseen erityisen hengitysmenetelmän, joka tunnetaan muiden nimitystensä lisäksi myös resonanssitaajuus-hengityksenä (RFB). Menetelmä perustuu hitaaseen hengitykseen noin kuuden hengityskierron minuuttivauhdilla.
– Halusin työskennellä hengityksen kanssa, koska kyse on ihmiselle hyvin perustavanlaatuisesta ja tutusta ilmiöstä. Näin ollen hengitysharjoitukset ovat helppoja toteuttaa, eivätkä sisällä mitään kulttuurisia haasteita. Monet ovat sitä paitsi jo valmiiksi tietoisia siitä, että oikeanlainen hengitys on terveyden kannalta tärkeää, Brabant kertoo.
RFB-hengitysmenetelmää on aiemmin käytetty useiden fyysisten ja emotionaalisten häiriöiden, kuten astman, kroonisen lihassäryn ja masennuksen, hoidossa. Onkin yllättävää, että menetelmää ei ole juurikaan yhdistetty muihin terapiamuotoihin. Brabant liitti tutkimuksessaan RFB:n kolmen eri asiakkaan musiikkiterapiaan: he aloittivat jokaisen istunnon 10 minuuttia kestävällä hengitysharjoituksella.
Brabantin tutkimustulosten mukaan hengitysharjoituksen liittäminen musiikkiterapiaistuntoon voi lisätä terapiasta saatavaa hyötyä ja tukea terapiassa luontaisesti esiin nousevia emotionaalisia prosesseja.
– Tämä on hyvin rohkaisevaa, koska se viittaa siihen, että RFB:n lisääminen terapiaan voi parantaa terapian tuloksellisuutta. Pian nähdään, toimiiko menetelmä samoin myös isompaan otantaan perustuvassa kliinisessä tutkimuksessa, jollainen on meneillään Jyväskylän yliopistossa. Kyseinen tutkimus perustuu niin ikään improvisaatiopohjaiseen musiikkiterapiaan masennusasiakkaiden hoidossa, Brabant sanoo.
Brabant on saanut väitöskirjatyölleen henkilökohtaista apurahoitusta Jyväskylän yliopistolta sekä Jenny ja Antti Wihurin rahastosta.
Filosofian maisteri Olivier Brabantin musiikkiterapian väitöskirjan "Using altered states of consciousness in improvisational music therapy: The potential of resonance frequency breathing” tarkastustilaisuus pidetään 13.10.2018 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä professori Cheryl Dileo (Temple University) ja kustoksena professori Jaakko Erkkilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Lisätietoja:
Olivier Brabant
[email protected]
040 681 8228
Tiedottaja Sari Laapotti
[email protected]
040 805 3575
Olivier Brabant valmistui Saint-Maurin Lycée Marcelin Berthelotista vuonna 1996 ja Pariisin ESCP Europe business schoolista vuonna 2002. Vuonna 2012 hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan musiikkiterapia. Brabant työskentelee tällä hetkellä tutkijana Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeessa “No Pain No Gain”. Suomen Akatemian rahoittama hanke on improvisaatiopohjaiseen musiikkiterapiaan perustuva ja satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa selvitetään hoidon tehokkuutta edistäviä mekanismeja ja toimintatapoja.
Julkaisutiedot:
Väitöskirja on julkaistu sarjassa JYU Dissertations (20), Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7563-0 (PDF). Se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7563-0
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1