Valtakunnalliset nuorisojärjestöt yhdistävät toiminnassaan monenlaisia logiikoita, joista vain osa erottaa ne julkishallinnon toimijoista ja yrityksistä. Järjestöjen kannattaisikin suorittaa itsetutkiskelua sen selvittämiseksi, millaista kansalaisyhteiskunnan tulevaisuutta ne haluavat olla rakentamassa.
Hanna Laitinen selvitti väitöstutkimuksessaan valtakunnallisten nuorisojärjestöjen tavoitteita, toimintatapoja, nuorten osallistumismahdollisuuksia ja järjestöjen tapoja perustella toimintansa oikeutusta. Päätavoitteena oli ymmärtää, miten valtakunnalliset nuorisojärjestöt määrittelevät itsensä osana muuttuvaa kolmatta sektoria ja nuorisotyön kenttää.
– Kolmannen sektorin toimijoina nuorisojärjestöt voivat tarjota nuorille erityisiä mahdollisuuksia. Nämä perustuvat yhteisöllisiin ja demokraattisiin toimintatapoihin sekä aatteelliseen tai altruistiseen toimintaan, Laitinen kertoo.
Monet nuorisojärjestöt perustelevat toimintaansa järjestön päätarkoituksen lisäksi vetoamalla nuorisotyön yleisiin linjauksiin, ammattimaisuuteen sekä yritystoiminnasta tuttuun tehokkuusajatteluun.
– Nämä ovatkin olennaisia asioita, kun halutaan vakuuttaa rahoittajat työn laadusta. Niiden painottaminen sisältää kuitenkin riskin, että nuorten roolit järjestöissä jäävät kapeiksi eivätkä erotu julkisten toimijoiden tai yritysten tarjoamista osallistumistavoista, Laitinen huomauttaa.
Nuorisojärjestöt lähestyvät nuoria erilaisin tavoin ja tarjoavat heille hyvin monenlaisia rooleja niin asiakkaina, oppijoina, toimenpiteiden kohteina, toiminnan toteuttajina kuin päätöksentekijöinäkin.
Suomalaisissa kansalaisjärjestöissä näkyy yleinen kansainvälinen kehitys, jossa järjestöt omaksuvat tehtäviä ja toimintatapoja julkiselta ja yksityiseltä sektorilta eli muuttuvat hybrideiksi.
– Tämä tarkoittaa esimerkiksi lisääntynyttä ammattimaisuutta ja markkina-orientaatiota. Vaarana on, että järjestöjen erityislaatu kansalaisten omina yhteenliittyminä katoaa, Laitinen sanoo.
Laitinen esittelee tutkimuksessaan kuusi institutionaalista logiikkaa, jotka näkyvät siinä, kuinka nuorisojärjestöt itse määrittelevät toimintaansa.
Valtiologiikan, markkinalogiikan ja ammattikunnan logiikan juuret ovat järjestöjen ja kolmannen sektorin ulkopuolella ja niiden mukaisesta toiminnasta ollaan ensisijaisesti vastuussa järjestön ulkopuolelle.
Yhteisölogiikka, demokratialogiikka sekä aate- ja altruismilogiikka ovat puolestaan pitkälti kolmannen sektorin itse määriteltävissä ja kohdistavat vastuun järjestöjen sisälle päin.
Yleensä järjestöt yhdistävät useampia näistä logiikoista. Järjestöjen erityislaadun kannalta olennaista on, mitkä ovat määrääviä.
– Tutkimukseni yhteiskunnallisena tavoitteena on herättää nuorisojärjestöissä halu tutkia omaa toimintaansa ja pohtia, millaiset logiikat ovat päällimmäisiä. On hyvä, jos myös rahoittajat miettivät, miten rahoituskriteerit vaikuttavat järjestöihin ja ovatko vaikutukset yhteiskunnan elinvoiman ja tulevaisuuden kannalta suotuisia, Laitinen toteaa.
Valtiotieteiden maisteri Hanna Laitisen sosiologian väitöskirjan "Nuorten, valtion vai markkinoiden asialla? Nuorisojärjestöjen hybridit toimintalogiikat" tarkastustilaisuus pidetään 10.11.2018 klo 12–15 salissa S212. Vastaväittäjänä dosentti, VTT, turvatalotoiminnan johtaja Leena Suurpää (Suomen Punainen Risti) ja kustoksena professori Markku Lonkila (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätiedot:
Hanna Laitinen
[email protected]
040 707 2483
Tiedottaja Sari Laapotti
[email protected]
040 805 3575
Henkilötiedot
Hanna Laitinen kirjoitti ylioppilaaksi Nikkarin lukiosta vuonna 1985 ja valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992 pääaineenaan yleinen sosiologia. Nykyisin hän toimii yliopettajana Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) yhteisöpedagogikoulutuksessa, jossa hän työskenteli ensin pitkään lehtorina. Aiemmin Laitinen on ollut sekä palkkatyöläisenä että toimeksiantoja tekevänä konsulttina pääasiassa kehitysyhteistyötä tekevissä järjestöissä ja muissa organisaatioissa. Väitöstutkimustaan Laitinen on tehnyt Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitokselle oman työnsä ohessa Koulutusrahaston aikuiskoulutustuen ja Suomen kulttuurirahastolta saamansa apurahan turvin.
Julkaisutiedot
Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 31, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7586-9 (PDF). Se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201809264249.
Hanna Laitinen. Kuva: Foto Fennica Oy
Koko: 1,76 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3072x4608Hanna Laitinen. Kuva: Foto Fennica Oy
Koko: 1,76 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3072x4608Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1