Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vastikään päättyneessä hankkeessa testattiin ja kehitettiin uusia toimintamalleja kalatiesuunnittelun tueksi. Tulosten mukaan muun muassa kalateiden sisäänkäyntien sijoittamista voidaan optimoida virtausmallinnuksella ja kalojen vaelluskäyttäytymistä seuraamalla. Kalojen vaeltamiseen alaspäin voimalaitospatojen ohi taas tarvitaan aina tapauskohtaista suunnittelua.
Toimiva kalatie on monen tekijän summa, mutta hyvällä suunnittelulla onnistumisen mahdollisuuksia voidaan parantaa. RKTL toteutti useiden yhteistyökumppaneiden kanssa tutkimushankkeen, jonka perusteella voimalaitosten alakanavien 3D-virtausmallinnus ja kalojen vaelluskäyttäytymisen seuranta sekä näiden tietojen yhdistäminen ovat hyvä lähtökohta kalateiden suunnittelun tueksi. Tietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä muun muassa kalateiden sisäänkäyntien sijoittamisesta ja kalateistä purkautuvan houkutusvirtaaman mitoittamisesta sekä voimalaitosten käytön vaikutuksista kalojen kykyyn hakeutua kalatien sisäänkäynnille.
Hankkeessa saatiin kansainvälisestikin uutta tietoa lohien uintisyvyyksistä voimalaitosten alakanavissa. Tulosten perusteella lohen uivat syvissä alakanavissa pääosin lähellä veden pintaa, tavallisesti noin 1-3 metrin syvyydessä. Tämä on kalatiesuunnittelun kannalta tärkeää tietoa, sillä se antaa perusteet kalatiestä purkautuvan virran suuntaamiselle.
Onko alasvaelluksen ongelmiin ratkaisuja?
Rakennetuissa joissa mereen laskeutuvien vaelluspoikasten kuolleisuus on luonnontilaisiin jokiin verrattuna voimakkaampaa, ja usean voimalaitospadon vesistöissä kuolleisuus voi nousta erittäin suureksi. Kuolleisuutta aiheuttavat sekä patoallasketjulla tapahtuva saalistus että voimalaitosten turbiinit. Voimakas kuolleisuus alasvaelluksen aikana vaikuttaa suoraan vaelluskalakantojen elvyttämismahdollisuuksiin.
Hankkeessa laaditun laajan kirjallisuuskatsauksen perusteella vaelluspoikasten alasvaellusongelmiin on olemassa ratkaisuvaihtoehtoja, mutta kaikkiin kohteisiin soveltuvaa yleisratkaisua ei ole. Periaate on kuitenkin ohjata vaelluspoikaset nopeasti voimalaitosten yläpuolelta erilaisten ohjausmenetelmien avulla voimalaitosten turbiinit kiertävälle alasvaellusreitille.
Maamme isojen rakennettujen jokien, kuten Kemi- ja Iijoen osalta haastavaa on se, ettei isoilla joilla voida käyttää monia pienemmissä joissa toimiviksi todettuja ohjaustekniikoita. Isoihin jokiin soveltuvia ratkaisumalleja pitääkin edelleen tutkia ja kehittää. Alasvaellusongelmien ratkaiseminen edellyttää käytännössä aina tapauskohtaista suunnittelua ja yksilöllisiä teknisiä ratkaisuja.
Tutkimuksen päärahoittaja oli Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
Tutkija Panu Orell, s-posti: [email protected], puh. 040 530 5830
Tutkija Tapio Sutela, s-posti: [email protected], puh. 0400 143 116
Linkkejä hankkeessa ilmestyneihin julkaisuihin:
Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa – ongelmat ja ratkaisumahdollisuudet
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/vaelluspoikasten_alasvaellus.pdf
Lohen vaelluspoikasten alas-vaelluskokeet Merikosken ja Isohaaran kalateissä
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkaisut/tyoraportit/kalatiesmoltit.pdf
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Luke muodostetaan kolmesta valtion tutkimuslaitoksesta (MTT, Metla, RKTL) ja Tiken tilastopalveluista. Luonnonvarakeskus aloittaa toimintansa 1.1.2015. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1