Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Uusia tutkijantehtäviä luonnontieteiden ja tekniikan aloilla

Suomen Akatemia

Uusia tutkijantehtäviä luonnontieteiden ja tekniikan aloilla

Tiedote.
Julkaistu: 08.05.2013 klo 12:30
Julkaisija: Suomen Akatemia

Suomen Akatemia on myöntänyt 20,3 miljoonaa euroa tutkijantehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta päätti rahoittaa 46 kolmevuotista tutkijatohtorin tehtävää ja 20 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Tutkijatohtorin tehtävää tavoitteli 305 hakijaa ja akatemiatutkijan tehtävää 184 hakijaa.

Tutkijatohtoreilla runsaasti kansainvälistä liikkuvuutta

Tutkijatohtorin tehtävän saaneet ovat keskimäärin 32-vuotiaita. Naisia heistä on kolmannes, samoin ulkomaalaisia. Uusien tutkijatohtorien tutkimus edustaa laajasti luonnontieteiden ja tekniikan aloja, muun muassa sähkötekniikkaa, fysiikkaa ja tietojenkäsittelytieteitä.

Uudet tutkijatohtorit tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

TkT Katja Hynynen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta tarkastelee tuuliturbiinin diagnostiikkaa. Tutkimuksessa turbiineissa havaitut epäsuotuisat ja komponenteissa vikoja aiheuttavat toiminnot korjataan säädöllä. Turbiini viritetään siten, että siitä saadaan maksimaalinen teho. Säädöillä minimoidaan komponenttivioista johtuvat seisokit ja optimoidaan turbiinin elinkaaren aikaiset tuotot.

PhD Russell Lake Aalto-yliopistosta pyrkii rakentamaan tutkimusprojektissaan kvanttimekaanisen ilmaisimen yksittäisille mikroaaltofotoneille. Mikroaaltofotoneja voidaan vangita sähköpiireihin ja niillä voidaan välittää informaatiota niin kutsuttujen kvanttibittien välillä kvanttitietokoneen prototyypissä. Tämä teknologia ei kuitenkaan voi havaita yksittäisiä mikroaaltofotoneja. Fotoni-ilmaisimen rakentaminen mahdollistaisi mikroaaltoihin perustuvan kvanttitietokoneen kehittämisen. Ilmaisinta voidaan hyödyntää langattomien teknologioiden ja erilaisten kuvantamisteknologioiden kehityksessä.

TkT Toni Björninen Tampereen teknillisestä yliopistosta kehittää ihmisen kehoon asennettavia ja puettavia antenneja ihmiskehoa aistiviin järjestelmiin. Tällaisilla järjestelmillä voidaan esimerkiksi paikallistaa lääkeaineiden välittymistä, seurata elintoimintoja sekä tarkkailla potilaiden toipumista. Kattava sensori-informaatio auttaa pelastushenkilökuntaa työssään ja parantaa vaarallisissa olosuhteissa työskentelevien turvallisuutta. Projektin tuloksena syntyy uusia menetelmiä antennien ja ihmiskehon välisen sähkömagneettisen vuorovaikutuksen huomiointiin sekä antennien ja mikroelektroniikan saumattomaan yhteensovittamiseen. Uusilla menetelmillä antennien miniatyrisointi- ja integrointitekniikoiden avulla voidaan tehdä erittäin pienikokoisia implantoitavia antenneja sekä vaatteisiin sulautuvia antenneja.

 

Tutkijatohtorista akatemiatutkijaksi

Vaikka akatemiatutkijahakijat olivat korkeatasoisia, vain joka kymmenes voitiin rahoittaa. Tehtävän saaneista 75 prosenttia on Akatemian nykyisiä tai entisiä tutkijatohtoreita. Akatemiatutkijan tehtävän saaneet olivat keskimäärin 36-vuotiaita. Suurimmalla osalla rahoituksen saaneista oli tutkimuskokemusta ulkomailta yli puolen vuoden ajalta väitöksensä jälkeen.

Uudet akatemiatutkijat tutkivat muun muassa seuraavia aiheita:

FT Lauri Lehtovaara Jyväskylän yliopistosta tutkii molekyylisuojattujen metallinanohiukkasten optisia ominaisuuksia. Molekyylisuojatuilla metallinanohiukkasilla on hyvin määritelty atomirakenne, jota muilla metallinanohiukkasilla ei ole. Tällaisten nanohiukkasten käyttökohteita voivat olla esimerkiksi katalyysi, raskasmetallien sieppaus ja biolääketieteellinen kuvantaminen. Tutkimustietoa voidaan käyttää ennustamaan ja selittämään juuri löydettyjen hiukkasten optisia sormenjälkiä ja suunnittelemaan hiukkasia, joilla on halutut optiset ominaisuudet.

FT Simo Saarakkala Oulun yliopistosta tutkii uutta histologista menetelmää, jonka avulla pystytään kolmiulotteisesti havaitsemaan nivelrikon aiheuttamat muutokset nivelrustossa ja rustonalaisessa luussa. Kehitetty menetelmä perustuu nano- ja mikrotason tietokonetomografiakuvantamiseen. Hankkeessa kerätään nivelrikkopotilailta yli 200 kudosnäytettä ja kuvataan ne tietokonetomografialla. Kuvien pohjalta kehitettyjä menetelmiä myös testataan kliinisesti nivelrikosta kärsivillä potilailla. Kehitettävä menetelmä soveltuu sekä hoitomenetelmien kehittämiseen entistä tarkempana vertailumenetelmänä että kliiniseen nivelrikon varhaisvaiheiden ja nivelvaurioiden diagnostiikkaan.

Lisätietoja:

Akatemiatutkijat 

Tutkijatohtorit

Tiedote akatemiatutkijapäätöksistä

Tiedote tutkijatohtoripäätöksistä

 

 

Tutkijatohtorit:

• tiedeasiantuntija Maaria Lehtinen, Suomen Akatemia, p. 029 533 5061, maaria.lehtinen(at)aka.fi,

• tiedeasiantuntija Johanna Törnroos, Suomen Akatemia, p. 029 533 5124, johanna.tornroos(at)aka.fi

• tiedeasiantuntija Jari Laamanen, Suomen Akatemia, p. 029 533 5067, jari.laamanen(at)aka.fi

 

Akatemiatutkijat:

• tiedeasiantuntija Jan Bäckman, Suomen Akatemia, p. 029 533 5010, jan.backman(at)aka.fi

 

Suomen Akatemian viestintä

Vesa Varpula

verkkotiedottaja

p. 029 533 5131

vesa.varpula(at)aka.fi

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs