Suomen ja Viron välinen yhteys alkaa olla niin arkipäiväistä, että sen tiiviys unohtuu helposti. Toisaalta COVID-19 aiheuttama henkilöliikenteen tilapäinen katkeaminen viime keväänä teki maiden välisen riippuvuuden uudelleen näkyväksi. Uutuusteos luo monipuolisen katsauksen Suomen ja Viron väliseen liikkuvuuteen sekä maiden suomalais- ja virolaisvähemmistöihin.
Rolle Alhon ja Kaja Kumer-Haukanõmmen toimittama Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä -kokoomateos käsittelee Suomen ja Viron välille muodostunutta ylirajaista tilaa.
Suomen ja Viron välinen muuttoliike on erittäin merkittävä ilmiö molemmissa maissa. Suomi on Viron suurin muuttokohde ja virolaiset ovat Suomen suurin ulkomaan kansalaisten ryhmä. Suomalaiset ovat Viron suurin matkailijaryhmä ja maassa asuu kasvava määrä suomalaisia. Liikenne ja yhteydenpito Suomen ja Viron välillä on todella vilkasta.
– Kutsumme ilmiötä ylirajaisuudeksi. Tarkoitamme sillä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen vuorovaikutusta yli valtioiden rajojen, toteaa tutkijatohtori Rolle Alho Helsingin yliopistosta.
– Maiden välinen ylirajainen liikkuvuus koskettaa vuosittain satoja tuhansia suomalaisia ja virolaisia. Leikkimielinen puhe Talsingista ja Hellinnasta kuvastaa alueiden läheisyyttä, Alho jatkaa.
Kolmessa vuosikymmenessä Suomen ja Viron välillä on tapahtunut mittava muutos. Turistit, työtekijät ja perheenjäsenet liikkuvat tiheään. Pääsääntöisesti raja ylitetään Helsinki-Tallinna-laivoilla.
– Matkustus Suomen ja Viron välillä on globaalistikin erittäin vilkasta. Helsinki on maailman vilkkain matkustajasatama ja Tallinna kolmannella sijalla, kertoo Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Saara Pellander.
Virolaiset ovat näkymätön ja hyväksytty vähemmistö Suomessa. Toisin oli aikaisemmin. Vielä viisitoista vuotta sitten virolaisiin kohdistui monia ennakkoluuloja ja virolaisen halpatyövoiman invaasiota pelättiin niin, että heidän maahanmuuttoa rajoitettiin. Nyt huolta aiheuttaa se, jos virolaiset palaisivat Viroon, kuten hyvin moni heistä suunnitteleekin.
– Monet virolaiset eivät edelleenkään halua leimautua maahanmuuttajiksi, vaan korostavat pikemminkin Viron ja Suomen välistä sukulaisuutta. Omalla kohdallaan he painottavat tulleensa Suomeen töihin ja sopeutuneensa hyvin, huomauttaa Pihla Siim Tarton yliopistosta.
Virossa asuu jo tuhansia suomalaisia. Moni on avioitunut maahan, ja lisäksi on työntekijöitä ja opiskelijoita. Varsinkin Tallinnassa on paljon suomalaisia.
- Osa suomalaisista on paljon tekemisissä virolaisten kanssa, mutta yllättävän moni ei ole opiskellut viron kieltä. Monet ovat melko eristäytyneitä omiin suomalaispiireihinsä, huomauttaa Rolle Alho.
Jäsenyys Euroopan unionissa on helpottanut liikkuvuutta maiden välillä. Nyt Virosta Suomeen tulijoiden määrä on huomattavasti vähentynyt. Tutkimusten mukaan on mahdollista, että suurin muuttoliike on jo päättynyt, kun ansiotaso Virossa nousee ja paikalliset työmarkkinat vetävät.
Suomen ja Viron yhteydet ovat muodostuneet nyt jo niin tiiviiksi, että ilman suuria poliittisia muutoksia voimme jatkossakin nähdä monipuolista liikkuvuutta maiden välillä.
VIROLAISET SUOMESSA –SEMINAARI 17.9.
Eesti Maja – Viro-keskus, Sörnäisten rantatie 22 C, 00540 Helsinki
17. syyskuuta 2020, klo 14.00–18.00
Tervetuloa torstaina 17. syyskuuta Helsingin Suvilahteen Virolaiset Suomessa -seminaariin, joka järjestetään Eesti Maja - Viro-keskuksen 10. syntymäpäivän kunniaksi.
Virolaisista on pitkään puhuttu Suomen suurimpana, mutta hiljaisena vähemmistönä. Viime vuosina on kuitenkin sekä Suomessa että Virossa julkaistu useita tutkimuksia suomenvirolaisista.
Seminaarissa esitellään näiden tutkimusten mielenkiintoisimpia tuloksia:
Ohjelma
14.00 Eesti Maja - Viro-keskuksen tervehdys – Jaana Vasama Tuglas-seurasta
Suomen virolaisista suomenvirolaisiksi – Järvi Lipasti Tuglas-seurasta
Suomenvirolaisten identiteetistä ja arvoista – Pasi Saukkonen Helsingin
kaupungin kaupunkitutkimuksen ja -tilastojen osastolta
Suomenvirolaisten paluumuuttoaikeista – Tiit Tammaru Tarton yliopistosta
Suomenvirolaisten sosiaalisesta hyvinvoinnista – Anu Castaneda THL:stä
Suomenvirolaisten poliittisesta osallistumisesta – Hanna Wass Helsingin yliopistosta
16.00 Kahvitauko
16.30 Siirtolaisuusinstituutin tervehdys – johtaja Saara Pellander
Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä -kirjan
esittely – Rolle Alho Helsingin yliopistosta
Suomenvirolaisten ylirajaisista perheistä – Pihla Siim Tarton yliopistosta
Seminaarin kielet ovat suomi ja viro, vironkieliset esitykset tulkataan suomeksi ja suomenkieliset viroksi.
Seminaari pidetään Eesti Maja - Viro-keskuksessa (Sörnäisten rantatie 22, Helsinki) ja se suoratoistetaan Eesti Maja - Viro-keskuksen verkkosivuilla: www.eestimaja.fi
Paikan päälle seminaariin mahtuu 30 ihmistä. Pyydämme ilmoittamaan osallistumisesta viimeistään 11. syyskuuta osoitteeseen [email protected]
LISÄTIETOJA TEOKSESTA
Rolle Alho, [email protected], 040 7204121
TEOS
Rolle Alho & Kaja Kumer-Haukanõmm (toim.), Liikkuvuus, muuttoliike ja ylirajaiset suhteet Suomen ja Viron välillä. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.
Verkkokauppa: https://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/
Vapaasti ladattavat pdf-versiot: https://siirtolaisuusinstituutti.fi/julkaisut/kirjat/julkaisuja/
Arviointikappaleita voi tiedustella Siirtolaisuusinstituutista:
Krista Mielismäki-Kettunen, [email protected], 040 724 9802
VIRONKIELINEN PAINOS
Teos on julkistettu myös viron kielellä: Mobiilsus, ränne ja hargmaised kontaktid Eesti ja Soome vahel.
Turussa vuonna 1974 toimintansa aloittanut Siirtolaisuusinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimiseen että dokumentoimiseen erikoistunut laitos Suomessa. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1