Tutkijat ovat löytäneet uuden bakteereiden taudinaiheuttamismekanismin. Kroonisia infektioita aiheuttavista Bartonella-bakteereista saatu uusi tieto paljastaa, miten nämä veressä elävät bakteerit voivat aiheuttaa verisuonikasvaimia henkilöillä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt. Osittain Suomen Akatemian rahoittaman tutkimusprojektin tulokset ovat ilmestyneet Proceedings of the National Academy of Sciences USA (PNAS) julkaisusarjassa.
Bartonella-bakteerit aiheuttavat kroonisia nisäkäsinfektioita leviten isännästä toiseen pääasiassa niveljalkaisten kuten kirppujen, täiden ja punkkien välityksellä, mutta myös suoran kudosvaurion, esimerkiksi kissan raapaisun seurauksena.
Kroonisia infektioita aiheuttavat bakteerit omaavat hämmästyttävän, mutta vielä heikosti tunnetun kyvyn hämätä immuunipuolustustamme. Ne voivat elää ja tuottaa jälkeläisiä elimistössämme, vaipua välillä horrokseen ja herätä siitä aiheuttaen jopa kuolemaan johtavia komplikaatioita.
Veressä elävät Bartonella-bakteerit voivat aiheuttaa Kaposin sarkooman kaltaisia verisuonikasvaimia henkilöillä, joiden immuunipuolustus on heikentynyt esimerkiksi AIDSin, voimakkaiden syöpähoitojen ja elinsiirtojen seurauksena. Hoitamattomina nämä tulehduspesäkkeet edesauttavat kroonista infektiota ja myös bakteereiden leviämistä isännästä toiseen.
Turkulaisen biologin Arto Pulliaisen tutkimuksessa selviää, että Bartonella henselae–bakteeri injektoi verisuonten endoteelisoluihin BepA-nimisen proteiinin, joka vaikuttaa aiemmin tuntemattomalla tavalla solusignalointiin ja vaikeuttaa kehon immuunipuolustuksen toimintaa.
BepA-proteiini kiinnittyy isäntäsolun entsyymiin (adenylaattisyklaasi) joka on vastuussa solusignaloinnille tärkeän cAMP (syklinen AMP) tuotannosta. Adenylaattisyklaasi ei kuitenkaan aktivoidu suoraan BepA-proteiinin kiinnittymisestä vaan se herkistyy sitä luontaisesti aktivoivan G-proteiinin vaikutukselle, jolloin solun cAMP pitoisuus kohoaa ja isäntäsolun kuolema esimerkiksi infektoituneita soluja luontaisesti tuhoavien T-solujen läsnä ollessa estyy. Tämä pidentää merkittävästi infektoituneen isäntäsolun elinkaarta.
Useat bakteerilajit manipuloivat isäntäsolun toimintaa cAMP-välitteisen signaloinnin kautta. Oireet ovat tyypillisesti hyvin voimakkaita ja jopa kuolemaan johtavia. Tunnetuin esimerkki on Vibrio cholerae–bakteerin aiheuttama kolera. BepA-proteiini kuitenkin manipuloi isäntäsolun solusignalointia hienovaraisesti ja näin mahdollistaa kroonisen Bartonella henselae -infektion verisuonten seinämien endoteelisolukossa.
Tutkimustyö tehtiin Baselin ja Turun yliopistoissa.
Lisätietoja:
Arto Pulliainen (FT)
Biolääketieteen laitos
Turun yliopisto
Kiinamyllynkatu 10
20520 TURKU
Puhelin: +358-2-3337238
Email: [email protected]
Julkaisu:
Pulliainen, A.T., Pieles, K., Brand, C.S., Hauert, B., Böhm, A., Quebatte, M., Webf, A., Gstaiger, M., Aebersold, R., Dessauer, C.W. and Dehio, C. (2012) Bacterial effector binds host cell adenylyl cyclase to potentiate Gαs-dependent cAMP production. PNAS 109:9581-9586.
Suomen Akatemian viestintä
Juho Karjalainen
+358 40 670 7755
etunimi.sukunimi(at)aka.fi
Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1