Tuotannon laskusta huolimatta metsäteollisuus selviää koronasta monia muita toimialoja paremmin

Pandemia on lisännyt joidenkin metsäteollisuustuotteiden, kuten pehmopapereiden ja pakkausmateriaalien, kysyntää. Painopapereiden kysynnän supistuminen ja alkuvuoden työtaistelut kuitenkin supistavat metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimääriä, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannetiedotteesta.

Metsäteollisuuden lopputuotemarkkinoihin liittyvä keskeisin epävarmuustekijä on, kuinka nopeasti koronapandemia saadaan hallintaan ja talous normalisoituu. Epävarmuutta liittyy myös brexit-neuvotteluiden lopputulokseen ja globaaliin kauppapolitiikkaan. Pidemmällä aikavälillä pandemia voi johtaa kulutustapojen muutokseen, mikä sekä lisää että vähentää eri metsäteollisuustuotteiden kysyntää.

Sahatavaran tuotantomäärät supistuvat viime vuodesta

Sahatavaran vienti Kiinaan on jo elpymässä, kun taas vientimäärät Pohjois-Afrikkaan ja Eurooppaan ovat vähentyneet. Euroopassa sahatavaramarkkinoita vaivaa kysynnän puute rakentamisen hidastuessa. Lisäksi Keski-Euroopan tuhopuusta jalostettava sahatavara pitää sahatavaran tarjonnan korkealla ja laskee markkinahintaa.

Alkuvuoden mekaanisen metsäteollisuuden lakko heijastuu koko vuoden sahausmääriin. Suomen sahatavaran tuotannon arvioidaan tänä vuonna vähenevän 10,3 miljoonaan kuutiometriin. Sahatavaran keskimääräisen vientihinnan ennakoidaan laskevan neljä prosenttia viime vuodesta.

Koivu- ja havuvanerin kysyntä teollisissa käyttökohteissa Euroopassa on vaimeaa. Koronapandemia synkentää vanerin jo ennestään vaisuja suhdannenäkymiä.  Suomen vanerin tuotanto- ja vientimäärät jäävät kuluvana vuonna selvästi viime vuotta pienemmiksi.

Koronakriisi voimistaa kemiallisen metsäteollisuuden murrosta 

Paperiteollisuuden tuotanto- ja vientimäärien ennakoidaan jäävän tänä vuonna 15 prosenttia viime vuotta pienemmiksi. Alkuvuoden lakkojen lisäksi tiedossa olevat koneiden sulkemiset vaikuttavat tuotantomääriin merkittävästi. Koronakriisin vaikutukset voivat olla paperiteollisuudessa mittavia, sillä kulutustapojen odotetaan muuttuvan ja digitalisaation voimistuvan, mikä vahvistaa painopaperien kysynnän alenevaa trendiä.

Koronakriisin välittömät vaikutukset kartonkiteollisuuteen ovat olleet Suomessa pääsääntöisesti kysyntää kasvattavia, mutta tuotanto- ja vientimäärät jäävät taloustaantuman ja alkuvuoden lakon seurauksena viime vuotta pienemmiksi. Pidemmällä aikavälillä kartonkiteollisuuden näkymät ovat valoisat verkkokaupan kasvun ansiosta.

Pehmopapereiden ja kartongin kysyntäpiikki on lisännyt hetkellisesti sellun kysyntää, sen sijaan paino- ja kirjoituspaperin kysynnän voimakas väheneminen on vaikuttanut päinvastaisesti. Sellun kysynnän ennustetaan vähenevän tänä vuonna viime vuodesta ja myös tuotanto Suomessa pienenee selvästi. Sellun keskimääräinen vientihinta jää viime vuotta huomattavasti alhaisemmaksi. Sellun pitkän aikavälin kysyntänäkymät ovat edelleen hyvät.

Teollisuuspuun hakkuut vähenevät huomattavasti, tukkien kantohinnat laskevat

Metsäteollisuuden alenevat tuotantomäärät ja raakapuun kasvava tuonti heijastuvat teollisuuspuun hakkuisiin, jotka vähenevät tänä vuonna kymmenen prosenttia 56,5 miljoonaan kuutiometriin.

Sahatavaran alenevat tuotantomäärät sekä heikentyvät vientihinnat heijastuvat havutukkien kantohintoihin, joiden ennustetaan alenevan 3–4 prosenttia. Kuitupuiden kantohintojen ennustetaan kuluvana vuonna pysyvän likimain viime vuoden tasolla, mikä johtuu sellun ja kartongin tuotannon suhteellisen pienestä laskusta ja sahahakkeen tarjonnan vähenemisestä. Metsähakkeen käyttö pysyy viime vuoden tasolla, mutta sen keskimääräisen laitoshinnan ennakoidaan nousevan hieman tänä vuonna.

Metsäsektorin vuoden 2020 näkymiä arvioidaan lokakuussa ilmestyvässä Metsäsektorin suhdannekatsauksessa.

Lisätietoja:

• Metsäsektorin suhdannetiedote 2020 (pdf) 

• Talouskehitys: erikoistutkija Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, [email protected]
• Puutuoteteollisuus: tutkija Antti Mutanen, puh. 029 532 3070, [email protected]
• Massa- ja paperiteollisuus: erikoistutkija Matleena Kniivilä, puh. 029 532 2253, [email protected]
• Raakapuumarkkinat: tutkija Jussi Leppänen, puh. 029 532 5444, [email protected]
• Bioenergiamarkkinat: erikoistutkija Johanna Routa, puh. 029 532 5045, [email protected]