Kansallisarkiston Tuomiokirjahaku-verkkopalveluun on lisätty reilut 1,5 miljoonaa uutta, tekstitunnistettua kuvaa 1800-luvun renovoiduista tuomiokirjoista. Kuvia on nyt yli kolme miljoonaa.
Tuomiokirjamateriaali koostuu maaseudulla toimineiden kihlakunnanoikeuksien ja kaupungeissa toimineiden raastuvanoikeuksien pöytäkirjoista. Verkkopalvelussa pöytäkirjoja voi selata ja niihin on mahdollista tehdä sanahakuja, sillä aineistot on luettu koneellisesti Kansallisarkiston kehittämällä, tekoälyä hyödyntävällä käsialamallilla.
Uusien aineistojen lisäksi Tuomiokirjahaun hakuominaisuuksia on parannettu. Käytössä on aiemman KWS (key word spotting) -haun sijaan kokotekstihaku, joka tuottaa aiempaa tarkempia tuloksia. Myös fraasihaku käyttäen ”-merkkejä haettujen sanojen ympärillä on tullut kehittyneen tekstintunnistusteknologian myötä mahdolliseksi.
Sivun osoitteeksi on vaihtunut tuomiokirjat.kansallisarkisto.fi. Vanhasta osoitteesta on uudelleenohjaus uuteen osoitteeseen, mutta selainten kirjanmerkit on hyvä päivittää. Aikaisemmat kirjanmerkit esimerkiksi yksittäisiin hakutuloksiin eivät ohjaudu uudelleen.
Tuomiokirjahaku-verkkopalveluun
Renovoidut tuomiokirjat on yksi Kansallisarkiston suurimmista ja kattavimmista kokoelmista. Pääosa Tuomiokirjahaussa tällä hetkellä olevasta materiaalista on vuosilta 1809–1870 ja kieleltään ruotsia.
Uusi materiaali sisältää muun muassa raastuvanoikeuksien ilmoitus- ja varsinaisasioiden pöytäkirjoja sekä palvelusta aiemmin puuttuneita kihlakunnanoikeuksien varsinaisasioiden pöytäkirjoja.
Tuomiokirjat jaettiin 1800-luvulla kahteen sarjaan, ilmoitusasioihin ja varsinaisasioihin. Ilmoitusasioiden pöytäkirjoissa käsitellään lainhuutoja, kiinnityksiä, holhousasioita ja avioehtoja. Varsinaisasioiden pöytäkirjoissa ovat puolestaan riita- ja rikosasiat.
Tuomiokirjahaku palvelee etenkin sukututkimuksen ja tieteellisen tutkimuksen tiedonhakua tarjoamalla miljoonia käsin kirjoitettuja sivuja helposti haettavassa ja selattavassa muodossa.
Tuomiokirjahakua tullaan täydentämään tulevaisuudessa entisestään uudella tuomiokirjamateriaalilla.
Palvelun teknisestä toteuttamisesta ja tekstintunnistettavien aineistojen prosessoinnista vastaa READ-COOP-osuuskunta yhteistyössä Kansallisarkiston kanssa.
READ-COOP on EU-rahoitteisen READ-hankkeen (2016–2019) jälkeen perustettu osuuskunta, jonka parissa hankkeessa tehtyä työtä jatketaan. READ-hankkeen tavoitteena oli kehittää ja edistää käsin kirjoitetun aineiston tekstintunnistusta ja digitoitujen historiallisten aineistojen käyttöä. Osuuskunta muun muassa hallinnoi ja kehittää Transkribus-ohjelmaa, jonka avulla voidaan luoda käsialamalleja.
Kansallisarkisto vastaa kansallisen asiakirjallisen kulttuuriperinnön säilymisestä. Se edistää tekoälyyn ja tieteen uudistuviin menetelmiin perustuvaa tiedonhallintaa sekä asiakirjatiedon avointa saatavuutta yhdessä asiakkaidensa kanssa. Kansallisarkisto on valtakunnallinen organisaatio, joka toimii yhdeksällä paikkakunnalla.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1