Tunteiden säätelytaitojen merkitystä oppimisessa tutkitaan Oulun yliopistossa – Norssin oppilaat mukana uudessa tutkimushankkeessa

Motivaation ja emootioiden säätelytaidot ovat keskeinen edellytys strategiselle ja motivoituneelle oppimiselle ja työskentelylle, sillä ne auttavat sitoutumaan oikeanlaisiin tavoitteisiin ja tekemään valintoja oppimisen aikana. Samalla ne pitkällä tähtäimellä auttavat myös jaksamaan paremmin ja ennaltaehkäisemään loppuun palamista. 

Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on käynnistynyt uusi, kasvatustieteen tohtori Hanna Järvenojan johtama ja Suomen Akatemian rahoittama Tunteiden säätely osana perusasteen oppilaiden oppimisprosessia (EmReg) -tutkimushanke. Sen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa tavallisten kouluikäisten lasten tunnetaidoista. Lähtökohtana on, että omia motivaation ja emootioiden säätelyn taitoja voidaan ja tulee oppia ja kehittää osana oppimista. Samalla, kun taitava oppija säätelee kognitiivista toimintaansa, hän myös suuntaa ja ylläpitää motivaatiotaan ja kykenee tunnistamaan ja tulkitsemaan omia tunteitaan oikein ja täsmällisesti.

Tutkimusaineisto kootaan Oulun yliopiston harjoittelukoulussa (Oulun normaalikoulu), jonka yhtenä perustehtävänä on pedagoginen tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistyö.  Maaliskuussa 2017 koulun 6. luokan oppilaat pääsevät osallistumaan EmReg-tutkimukseen osana luonnontieteiden opiskelua. Oppilaat tekevät pienissä ryhmissä yhteisen tehtävän, joka sisältää erilaisia toiminnallisia vaiheita. Aihetta käsitellään lisäksi myös luokassa. Tutkimusaineistoa kerätään Oulun yliopiston LeaForum-ryhmätyöskentelytilassa hyödyntäen metodeja, joilla voidaan kerätä tietoa emootioiden säätelystä oppimisprosessin aikana. Niitä ovat mm. videotaltioidut työskentelytilanteet sekä fysiologiset mittaukset emotionaalisista reaktioista.

Tavoitteena on selvittää, miten onnistunut emootion säätely toteutuu, mistä se koostuu ja miten se vaikuttaa oppilaiden toimintaan aidoissa oppimisen tilanteissa koulupäivän aikana. Tietoa voidaan hyödyntää, kun kouluissa pyritään ennalta ehkäisemään emotionaalisista tekijöistä johtuvia ongelmia ja erityisesti, kun kehitetään keinoja ja välineitä tukea oppilaita motivaation ja emootioiden säätelyssä osana oppimista. Oppimaan oppimisen taitojen kehittäminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa.

Tunteita aidoissa oppimistilanteissa tutkittu vähän

Tulevaisuudessa meiltä kaikilta edellytetään yhä enemmän jatkuvaa sopeutumista muutokseen ja uusiin tilanteisiin mutta myös kykyä toimia rakentavasti näissä tilanteissa vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppimisen perusmekanismit, jotka sisältävät tiedollisten prosessien lisäksi myös taitoja ja tahtoa vaikuttaa omaan oppimiseen ja kykyä säädellä ja suunnata omaa toimintaa sekä motivaatiota ja tunteita, ovat keskiössä näistä taidoista puhuttaessa.

Erilaiset tunteisiin ja motivaatioon liittyvät ilmiöt ovat viime aikoina olleet paljon esillä julkisuudessa mm. ihmisten hyvinvoinnin, (työssä)jaksamisen ja koululaisten oppimistulosten näkökulmasta. Motivaation ja emootioiden merkitys jo kouluikäisille lapsille on noussut entistä keskeisemmin esiin, kun viimeaikaiset kansalliset ja kansainväliset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että erityisesti suomalaisilla koululaisilla on kasvavassa määrin haasteita hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Yhä useampi koululainen kokee riittämättömyyden tunteita ja uupumusta koulussa. Siksi on tärkeää ymmärtää ja tukea näiden säätelytaitojen kehittymistä jo ennen kuin ongelmat syntyvät.

Vaikka motivaation ja tunteiden säätelytaidot ovat keskeisiä oppimiselle ja viihtymiselle niin koulussa, töissä kuin muillakin elämän osa-alueilla, näiden taitojen kehittäminen jää usein sivuosaan oppimisen taidoista puhuttaessa. Perinteinen tutkimus lähestyy näitä teemoja usein ongelmakeskeisesti erityisen tuen tarpeessa olevien ryhmien ja yksilöiden kautta, kun taas populaarikulttuuri lanseeraa uusia elämän- ja painonhallinnan ohjelmia ja elämäntapavinkkejä toinen toisensa perään. Tutkimuksia, jotka pyrkivät jäljittämään emotionaalisia haasteita aidoissa oppimisen tilanteissa ja selvittämään, millaisia keinoja ihan tavalliset oppilaat käyttävät vastatakseen haasteisiin, on kuitenkin vielä vähän.

Lisätietoja:

Assistant Professor, KT Hanna Järvenoja, EmReg-tutkimushanke, Oulun yliopisto, puh. 0294 48 3642, [email protected]

Apulaisrehtori, KT Hannu Juuso, Oulun normaalikoulu, Linnanmaa 1-6, Oulun yliopisto, puh. 040 6735 909, [email protected]