Tule seuraamaan Rosetta-luotaimen viimeisiä hetkiä Tutkijoiden yöhön!

Rosetta-komeettaluotaimen kahden vuoden toiminta komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenkolla loppuu 30. syyskuuta, kun luotain ohjataan hitaasti komeetan pinnalle. Ilmatieteen laitoksen tutkijat seuraavat törmäyksen etenemistä Tutkijoiden yö -tapahtumassa Helsingin yliopiston observatoriolla.

Rosetta saavuttaa komeetan pinnan 30.9. alkuiltapäivästä, jolloin yhteys luotaimeen menetetään. Tieto signaalin sammumisesta saadaan klo 14.00 – 14.40 välillä. Matkalla pinnalle luotain lentää komeetan kaasu- ja pölypilven läpi. Pöly on merkittävä riski luotaimelle ja ei ole varmaa, että yhteys alukseen toimii loppuun asti. Luotain tekee ainutlaatuisia havaintoja lähestyessään komeetan pintaa ja lähettää ne reaaliajassa Maahan.

Tule seuraamaan Rosetta-luotaimen viimeisiä tunteja Ilmatieteen laitoksen avaruustutkijoiden kanssa Helsingin observatoriolle, jossa vietetään samana päivänä myös Tutkijoiden yötä.

Ilmatieteen laitoksen avaruustutkijat ovat paikalla seuraamassa tapahtumaa klo 13 - 15 Helsingin yliopiston observatoriolla, osoitteessa Kopernikuksentie 1, Helsinki.

Tilaisuuden ohjelma:

13.15-13.30     Saapuminen paikalle ja kahvitarjoilu

13.30-14.00     Rosettan elinkaari lyhyesti

14.00-14:40     Laskeutumisen seuranta

14.40-15:00     Aikaa haastatteluille

Ilmoittaudu mukaan 28.9. mennessä osoitteella viestinta@fmi.fi 

"Rosetta on erittäin onnistunut tutkimusmissio, jossa on merkittävä suomalainen panostus. Seuraamme viimeiset hetket loppuun asti mielenkiinnolla, sillä Ilmatieteen laitos osallistui kuuden emoaluksessa ja Philae-laskeutujassa olevan laitteen suunnitteluun ja rakentamiseen. Laitteet ovat toimineet odotetusti ja dataa on saatu paljon. Havaintoaineistossa riittää analysoitavaa pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen.

Tutkijoiden yössä tietoa myös avaruusmyrskyistä ja revontulista

Tutkijoiden yö -tapahtumassa voi ihastella myös huikaisevia videoita Auringosta ja oppia ennustamaan avaruussäätä. Kuulet myös, mitä ovat koronan massapurkaukset ja miten ne liittyvät revontuliin? Entäpä miltä näyttää avaruusmyrsky? Se selviää kun katselet maailman tarkimman avaruussimulaatio Vlasiatorin upeita animaatioita aurinkotuulen riepottelemasta Maan lähiavaruudesta. Näytillä on myös huima, hiustakin ohuempi sähköpurjelieka. Tällä Ilmatieteen laitoksessa tehdyllä suomalaiskeksinnöllä voidaan tulevaisuudessa kuljettaa havaintolaitteita nopeasti vaikkapa Saturnukseen.

Tutkijoiden yö järjestetään syyskuun viimeisenä perjantaina (30.9.2016) yhtä aikaa noin 300 kaupungissa ympäri Eurooppaa. Tapahtuman järjestämiseen on saatu kaksivuotinen rahoitus Euroopan unionin Horisontti 2020 -ohjelmalta, jolla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimus- ja innovointihankkeita.

Lisätietoja:

Tutkija Riku Järvinen, riku.jarvinen@fmi.fi, puh. 029 539 4681
Tutkimusprofessori Minna Palmroth, minna.palmroth@fmi.fi, puh. 040 5311 745

Tutkijoiden yö: 

https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tutkijoiden-yo-30.9.2016#section-14566