Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » TTS Työtehoseura arvioi Seinäjoen asuntomessukohteet - taloissa tilaa ja toimivuutta arjen näkökulmasta

TTS Työtehoseura

TTS Työtehoseura arvioi Seinäjoen asuntomessukohteet - taloissa tilaa ja toimivuutta arjen näkökulmasta

Tiedote.
Julkaistu: 07.07.2016 klo 11:30
Julkaisija: TTS Työtehoseura

TTS Työtehoseura tutustui asuntomessukohteisiin ja valitsi niistä kolme kohdetta, joissa asumismukavuus ja ekotoimivuus toteutuvat luontevana osana kokonaisuutta.  Arvioinnissa painotettiin asunnon eri tilojen toimivuutta, esteettömyyttä ja muuntojoustavuutta. Myös pihojen toimivuutta, helppohoitoisuutta ja ekologisuutta arvioitiin. Arviointitulosten tarkoitus on auttaa messukävijöitä tarkastelemaan messukohteita arjen toimivuuden ja ekotehokkuuden näkökulmasta.


Asuttavuus vaikuttaa jokaiseen asunnossa vietettyyn hetkeen

Arviointi pohjautuu TTS:n kehittämään, asuttavuutta mittaavaan arviointikriteeristöön.  Asuttavuus on asunnon tilojen toimivuutta, ergonomiaa, energiataloudellisuutta, kestävän kehityksen mukaisia materiaali- valintoja ja helppohoitoisuutta. Hyvä talo toimii arjessa ja muuntuu asukkaiden tarpeiden mukaan.  


Arvioinnin painopiste ekotoimivuudessa

Ekologisuudeltaan ja toiminnallisuudeltaan arviointikriteerit parhaiten täyttäviksi messutaloiksi Työtehoseuran raati valitsi kohteet 25 (Cubo), 32 (Keittiömaailman suola ja pippuri) ja 33 (Lumiance Talo).  

Yleisilmeeltään modernin, funkkistyylisen Cubon (kohde 25) 168 neliötä jakautuvat hyvässä suhteessa asunnon eri tiloihin. Saunaosastossa on vaatehuollolle, wc:lle ja pukeutumiseen omat tilansa. Suuri terassi ja viimeistelty piha lisäävät asumisviihtyvyyttä. Kohteen Suola ja Pippuri (kohde 32) käytännölliset asuintilat ja pihapiiri on suunniteltu toimimaan lapsiperheen arjessa. Koti rakentuu valoisan keittiö-ruokailutila-olohuoneen ympärille ja pihapiiri on suunniteltu yhteiseen tekemiseen. Nelihenkiselle perheelle suunnitellussa Lumiance Talossa (kohde 33) toteutetut ratkaisut poikkeavat tavanomaisista, sillä ne on suunniteltu tarkoin perheen toiveiden mukaisiksi. Eteisen yhteydessä on toimiva vaatehuone ja vaatehuoltohuone. Arjen toimivuutta lisää keittiön kekseliäs aamiaiskaappi.
 
Arvioinnissa tasapainoiltiin hyvään toimivuuteen tarvittavien neliöiden ja ekotehokkuutta parantavan asuntojen koon optimoinnin välillä. ”Asumisessa on aina mukana myös ihminen, jonka toiveet ja tarpeet lopulta ratkaisevat. Suunnittelussa tulisi yhä enemmän miettiä asunnon toimivuutta ja sitä, miten se on mahdollista toteuttaa nykyistä pienemmillä neliömäärillä.  Tilojen muuntojoustavuus säästää neliöitä”, summaa tutkimusjohtaja Heli Mäntylä Työtehoseurasta.


Saarekkeellinen avokeittiö edelleen suosituin

Messutalojen keittiöt ovat valoisia avokeittiöitä, joissa keittiö-, ruokailu- ja oleskelutilat ovat samaa tilaa. Yli 80 prosentissa keittiöistä on monikäyttöinen saarekeratkaisu, jota voi käyttää työskentelytasona, tarjoilupöytänä sekä myös välipalaruokailussa ja istumatyössä, jos siinä on jalkatilaa istumiseen. Saarekkeisiin on sijoitettu myös kodinkoneita kuten uuni, viinikaappi ja keittotaso. Yli puolessa saarekkeista on keittotaso, mutta niistä vain kolmasosassa on myös vesipiste. Käytännöllisyyden ja turvallisuuden vuoksi keittotason läheistyyteen suositellaan aina vesipistettä.

Kodinkoneiden sijoittaminen ergonomiselle käyttökorkeudelle on edelleen vähäistä, vaikka sillä kevennetään koneiden käyttöä, parannetaan käyttöturvallisuutta ja tuetaan ergonomisia työasentoja. Lähes puolessa messukohteista on mikroaaltouuni sijoitettu niin korkealle, että kuumia astioita käsiteltäessä voi syntyä vaaratilanteita.  Kalusteuuneista noin 30 prosenttia ja astianpesukoneista vain noin 20 prosenttia on hyvällä käyttökorkeudella. ”Astianpesukone on keittiön käytetyin kone, joten sen sijoittaminen hyvälle käyttökorkeudelle, 30–40 senttimetriä lattiasta, kannattaa. Mikäli sekä uunia että astianpesukonetta ei ole mahdollista sijoittaa sopivalle käyttökorkeudelle, kannattaa useammin käytetty sijoittaa ylös”, toteaa tutkija Tarja Marjomaa TTS:stä.

Kalusteuunia ja astianpesukonetta ei suositella sijoitettavaksi vierekkäin, sillä astianpesukoneen käyttö lämmittää komerokaappia ja lisää kylmälaitteen sähkönkulutusta. Muutamassa keittiössä ne on sijoitettu vierekkäin. ”Laadukas kalusteuuni on yleensä hyvin eristetty eikä lämmitä viereistä kylmälaitetta samalla tavoin kuin ohuempieristeinen astianpesukone. Toki myös huokeassa uunissa eristeet voivat olla niin ohuet, että uunin käytöllä on vaikusta kylmälaitteen toimintaan”, huomauttaa Marjomaa.

Yli 60 prosenttia keittiökalusteista on vetimettömiä. Monissa ovimalleissa sormiura on niin matala, että erityisesti integroidun astianpesukoneen ja kylmälaitteiden avaaminen urasta vetämällä on hankalaa. Joissakin kohteissa integroitujen kodinkoneiden ovissa on vetimet, vaikka muut keittiökalusteet ovat vetimettömiä. Noin 90 prosenttia keittiöiden astianpesukoneista ja 40 prosenttia kylmälaitteista ovat kalustepeitteisiä.

TTS:n lehdistökierroksen keittiökohteet olivat 12 (Villa Tango), 33 (Lumiance Talo) ja 36 (Kastelli Koria). Niissä on muutamia oivallisia ratkaisuja ja tilan toiminnallisuus suhteessa asunnon kokoon on hyvä.


Toimiva saunaosasto on arjen luksusta

Messutalojen saunaosastoissa korostuu toimivuus ja perheen arjen tarpeita palvelevat ratkaisut. Pesutilat ovat tyylikkäitä ja jotkut jopa ylellisiä, vaikka ne ovat kooltaan ja tyyliltään selvästi takavuosia maltillisempia. Porealtaita on sekä sisätiloissa että ulkona, mutta esimerkiksi kylpytynnyreitä ja uima-altaita ei kohteissa ole. ”Saunaosastot ovat valoisia ja toimivia. Pesutiloissa on usein kaksi suihkua, perheen kokoon nähden sopivankokoinen löylyhuone sekä yhteys vilvoitteluterassille” kertoo arkkitehti Minna Kuusela TTS:sta. Melko monessa kohteessa pukeutumistila on neliöiden säästämiseksi järjestetty pesu- tai vaatehuoltotilan yhteyteen. Erillinen saunaosasto pukeutumistiloineen lisää tilojen yksityisyyttä ja rauhaa, mutta on toki myös tilakysymys.

Saunaosastojen yhteyteen tarvitaan wc.  ”Monissa messukohteissa on erillinen wc, mutta jonkin verran on toteutettu ratkaisuja, joissa wc-istuin on erotettu seinäkkeellä pesutilasta. WC:n käyttö ei ole miellyttävää muiden saunoessa, jos siitä on suora näkyvyys pesutiloihin tai löylyhuoneeseen”, Kuusela toteaa.

TTS:n lehdistökierroksen pesutilakohteet olivat 16 (Nuuka), 32 (Keittiömaailman Suola ja Pippuri) ja 43 (Lakeuden Jämerä Kutsu).


Helppohoitoista viihtyisyyttä alkuperäisen luonnon keskellä

”Messukohteiden pihojen suunnittelu ja rakentaminen on varsin laadukasta. Kohteiden pihat ilmentävät hillittyä perinteistä pohjalaista pihapiiriä, moderneja ratkaisuja ja viihtyisyyttä. Pihojen komeat puuterassit edustavat taidonnäytteitä pohjalaisesta rakennustaidosta”, toteaa tutkimuspäällikkö Timo Rinkinen TTS:sta Seinäjoen asuntomessukohteiden pihoista.

Pihojen yhteisinä nimittäjinä ovat helppohoitoisuus ja yhdistyminen ympäröivään luontoon. Pihat sulautuvat alkuperäiseen luontoon hyvin ja luonnontilaisia alueita on pyritty säästämään mahdollisimman paljon. Tontilta löytyneet luonnonkivet ja kauniit luonnonkalliot on puhdistettu katseenvangitsijoiksi. ”Ympäröivä havupuustoinen luonto on ohjannut kasvivalintoja niin, että jopa lumettomina talvikuukausina alueen kasvit ovat näyttäviä. Parhaimmillaan metsäinen näkymä on kuin vuodenaikoihin mukautuva taulu. Kunttaa on käytetty alueella runsaasti.  Variksenmarjan, mustikan, puolukan ja kanervan varvuista sekä pohjan sammalista ja kuntan juurikerroksesta koostuva siirtovarvikko tuo luonnollisen jatkumon metsäluontoon”, kertoo Rinkinen.

Helppohoitoisuutta on haettu laadukkaalla suunnittelulla, kasvivalinnoilla ja erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Siirtonurmella perustetut nurmikkoalueet ovat yhtenäisiä ja selkeitä rajautuen istutusalueisiin. Viihtyisyyttä ja helppohoitoisuutta pihaan tuovat selkeät ja käytännölliset betonikivipinnat. Istutusalueilla rikkaruohojen kasvua hillitsemään käytetään katekankaita ja useimmiten kateaineena on puunkuorta. Helppohoitoisuutta pihoihin tuovat monilla pihoilla robottileikkurit (esim. kohde 8, Passiivikivitalo Skaala) ja automaattinen kastelujärjestelmä (kohde 7, Omatalo Armas).


Lisätietoa:

TTS, Tutkimusjohtaja, TkT Heli Mäntylä, p. 044 714 3697, heli.mantyla@tts.fi
TTS, Tutkija Tarja Marjomaa, p. 044 714 3698, tarja.marjomaa@tts.fi
TTS, Tutkimuspäällikkö, arkkitehti Minna Kuusela, p. 044 714 3695, minna.kuusela@tts.fi
TTS, Tutkimuspäällikkö Timo Rinkinen, p. 050 4365227, timo.rinkinen@tts.fi

Ekotoimivat asumisen ratkaisut Seinäjoen asuntomessuilla, TTS:n julkaisu:
www.tts.fi/ed/asuntomessut2016

TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin 10000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS Työtehoseura tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien toiminnallisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta.

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs