Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut suositukset biotalouden edistämisestä arktisella alueella. Tutkijoiden kokoama policy brief on päättäjille suunnattu julkaisu, joka tiivistää Suomen arktisen osaamisen ja hyödyntämisen mahdollisuudet. Tavoitteena on turvata kestävä kehitys ja saada lisää suomalaisia tuotteita esimerkiksi Aasian markkinoille.
Suomi on toiminut Arktisen neuvoston puheenjohtajana kesästä 2017 alkaen. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa Kurpan mukaan teknologiset kysymykset, kuten Jäämeren laivaväylä sekä ja öljy- ja kaasuvarat, ovat nousseet puheenjohtajakaudella vahvasti esille. Siksi onkin tarvetta koota tietoa myös arktisen biotalouden erityiskysymyksistä.
Koko Suomi mukana
Arktiseen luetaan perinteisesti napapiirin pohjoispuoliset alueet. Norja on investoinut pohjoiseen merkittävästi, ja Euroopan komissio on Jean-Claude Junckerin kaudella korostanut, että syrjäisiä alueita ei enää automaattisesti tueta, vaan omaa erityisyyttä on löydyttävä taloudellisen tuen perustaksi. Lapissa onkin vahva tarve tuoda arktisuutta esille.
– Lappi on jo lähtenyt työstämään asiaa. Lapin liiton strategiassa arktiset olosuhteet ja niiden hyödyntäminen on huomioitu, ja lappilaiset ovat rakentaneet valmiudet tuoda jatkossakin itseään esille, Kurppa sanoo.
Politiikkatiivistelmä selkeyttää arktisen ja koko Barentsin alueen merkitystä. Ilmastonmuutoksen myötä arktiset alueet ovat nousseet uudella tavalla esiin koko Euroopassa. Kurpan mukaan niiden merkitys kasvaa myös Suomen taloudessa.
Kurppa korostaa, että arktinen osaaminen on koko Suomen asia.
– Esimerkiksi kylmässä toimivia järjestelmiä voidaan kehittää ja testata koko maassa. Arktisen ruoan jalostusarvon nostamiseen kannattaa hyödyntää kaikkien suomalaisten asiantuntijoiden osaamista ja teknologiaa eri puolilta maata.
Lähtökohtana biotaloudessa ovat arktiset luonnonolosuhteet, ääriolot. Tutkijat ovat selkeyttäneet, miten hitaasti palautuvaa luontoa voidaan hyödyntää eri vuodenaikoina. Politiikkatiivistelmä käsittelee myös eri maankäyttömuotojen välisiä konflikteja. Tavoitteena on edistää kestävää turismia ja säilyttää myös perinteiset maankäytön muodot kuten porotalous.
– Meillä turismikin kuuluu biotalouteen. Turismin kasvu on rajua, ja suomalaisten tulisi nyt pohtia, miten sen hallinta saadaan pidettyä omissa käsissä. On suuri vaara, että turismi siirtyy globaalien pelurien käsiin ja meidän omat vaikutusmahdollisuutemme pienenevät. Massaturismilla pohjoinen erityisyys voidaan pilata hetkessä, Kurppa varoittaa.
Tutkijoiden mukaan kaikissa arktisen alueen maissa turismin tulevaisuutta pohditaan nyt tarkasti.
– Matkailijoita houkuttavat tänne toimiva yhteiskuntarakenne, palvelut, luonto ja turvallinen ympäristö, jopa pimeys. Näitä meidän tulisikin vaalia, Kurppa sanoo.
Tutkijoiden politiikkatiivistelmä tarkastelee paitsi Suomen haasteita, myös vahvuuksia arktisessa biotaloudessa. Ruoantuotannon puhtaus ja sitä tukevat mielikuvat arktisuudesta ovat yksi ehdoton vahvuus, jota voidaan hyödyntää viennissä.
– Erityisiä mahdollisuuksia löytyy marjoista, ehkä myös perunasta ja muista ruokatalouden tuotteista, joihin pitkä valoisa kesäaika tuo oman aromin, Kurppa pohtii.
Arktisella ruoalla tavoitellaan Kiinan ja muun Aasian markkinoita, joissa puhtaalle ruualle on erityisesti kysyntää. Luke ja Ruokatieto ovat yhteisessä Arvi-hankkeessa selvittäneet Aasian markkinoille pääsyä edellyttävien viranomaisvaatimusten täyttämistä ja rakentaneet tuotekohtaista yhteistyötä, jotta paisuvaan kysyntään voitaisiin vastata.
Luonnonvarakeskuksen tuottama Arctic Policy Brief on maa- ja metsätalousministeriön tilaama asiantuntijatyö.
Suomi toimii Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana kaksivuotiskauden 2017–2019. Neuvoston jäsenmaita ovat Suomen lisäksi Islanti, Venäjä, Norja, Tanska, Ruotsi, Kanada, Yhdysvallat.
Lisätietoja:
Tutkimusprofessori Sirpa Kurppa, Luke, puh. 029 532 6286 [email protected]
Suomen arktinen biotalous -policy brief
Luken PodCast: Mitä suomalaisessa arktisessa ruoassa on erityistä maailman mittakaavassa?
Artikkeli: Arktisuus voi olla suomalaisten elintarvikkeiden uusi vientivaltti
Tietoa luonnonvaroista -koontisivu: Arktinen biotalous
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1