Suomen Tiedeseura palkitsi jyväskyläläisiä fyysikoita

Julkaistavissa 27.4.2018 klo 19.00

Suomen Tiedeseuran 180-vuotisjuhlassa 27.4.2018 myönnettiin professori Theodor Homénin fysiikan palkinto akatemiaprofessori Hannu Häkkiselle sekä FT Mikael Björnbergin palkinto tutkijatohtori Heikki Mäntysaarelle.

Suomen Tiedeseura (Finska Vetenskaps-Societeten) on Suomen vanhin tiedeakatemia. Se on perustettu vuonna 1838 ja sen tarkoituksena on edistää tieteellistä keskustelua ja julkaisutoimintaa Suomessa.

Palkinto merkittävistä tieteellisistä ansioista

Jyväskylän yliopiston akatemiaprofessori Hannu Häkkiselle myönnettiin professori Theodor Homénin fysiikan palkinto (20 000 €). Häkkinen on kansainvälisesti tunnettu laskennallisen nanotieteen asiantuntija. Hän tutkii teoreettisin ja laskennallisin menetelmin nanorakenteisten metalli-molekyyli-rajapintojen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia ominaisuuksia. Tutkimus keskittyy erityisesti orgaanisilla molekyyleillä suojattuihin metallinanopartikkeleihin ja nanorakenteisiin sekä niiden käyttöön muun muassa katalyysissä, sensoreina ja bioyhteensopivina leimoina.

Häkkinen tekee tutkimusta Jyväskylän yliopiston fysiikan ja kemian laitoksilla sekä Nanotiedekeskuksessa (NSC) yhteistyössä NSC:n tutkimusryhmien ja kymmenen ulkomaisen tutkimusryhmän kanssa.  Hän on alallaan kansainvälisesti erittäin tunnettu ja arvostettu tutkija, jolla on laaja ulkomaisista eturivin tutkimusryhmistä koostuva yhteistyöverkosto. Hän on toiminut nanotiedekeskuksen johtajana sekä ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2015.

Nuori tutkija ratkoo protonien ja atomiytimien rakennetta

FT Mikael Björnbergin palkinto nuorelle teoreettisen fysiikan tutkijalle myönnettiin tutkijatohtori Heikki Mäntysaarelle (7500 €). Heikki Mäntysaari työskentelee teoreettisen hiukkas- ja ydinfysiikan välimaastossa tutkien suurelle energialle kiihdytettyjen protonien ja atomiytimien rakennetta. Hän on kiinnostunut, miten protonit ja edelleen atomiytimet rakentuvat kvarkeista ja gluoneista, ja erityisesti miten suurella energialla aineen gluonitiheys kasvaa hyvin suureksi kun saavutetaan äärimmäisen tiheä, värilasikondensaattina tunnettu aineen olomuoto. Tällaisen aineen ominaisuuksien tunteminen on oleellista muun muassa analysoitaessa CERNin kokeita, joissa kvarkkigluoniplasmaa tuotetaan törmäyttämällä lyijyä.

Mäntysaari on myös osallistunut Yhdysvaltoihin ensi vuosikymmenelle suunniteltavan elektroni-ionikiihdyttimen tutkimusohjelman suunnitteluun. Kyseisellä laitteella päästään täysin uudella tarkkuudella tutkimaan atomiytimien rakennetta, ja se mahdollistaa ns. kvanttiväridynamiikkana tunnetun alkeishiukkasten vuorovaikutusta kuvaavan teorian tutkimisen täysin uudella tarkkuudella, sekä antaa tärkeää tietoa jonka pohjalta LHC-kiihdyttimen tuloksia voidaan tulkita paremmin.

Heikki Mäntysaari väitteli Jyväskylän yliopistossa vuonna 2015. Hän oli tutkijatohtorina Brookhavenin kansallisessa laboratoriossa New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa vuodet 2015–2017. Nykyisin hän työskentelee tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella. Nuori tutkija on julkaissut 19 tieteellistä artikkelia.

Lisätietoja:

• Akatemiaprofessori Hannu Häkkinen, [email protected], +358 400 247973
• Tutkijatohtori Heikki Mäntysaari, [email protected], +358 40 805 3208
• Tiedeseura http://scientiarum.fi/fi/apurahat-ja-palkinnot/