Suomalaistutkijat vakiinnuttaneet asemansa Euroopan tutkimusrahoituskilvassa

Suomessa työskentelevät tutkijat ovat saavuttaneet kohtuullisen hyviä tuloksia Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n tutkimusrahoituskilpailussa. Vuodenvaihteessa päättyneen seitsemännen puiteohjelman aikana Suomeen on tullut 68 ERC-tutkimusrahoitusta. Rahoituksista 44 on mennyt nuoremman polven tutkijoille ja 24 tutkijanurallaan edistyneemmille tutkijoille. Lisäksi Suomeen on saatu kaksi innovaatiorahoitusta. Rahoitusta on ohjautunut Suomessa kahdeksaan yliopistoon ja kahteen tutkimuslaitokseen. ERC onkin ollut suomalaisyliopistoille suurin EU-rahoituksen lähde.

”Parantamisen varaa meillä on kuitenkin vielä hakuaktiivisuudessa ja hakemusten laadun kehittämisessä. Näihin keskittymällä voisimme hyötyä Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusmahdollisuuksista nykyistä enemmän”, kansallinen ERC-yhteyshenkilö, tiedeasiantuntija Maiju Gyran Suomen Akatemiasta sanoo.

”Nuorempien tutkijoiden hakuaktiivisuus on kolmen viime vuoden aikana selvästi lisääntynyt, nyt pitäisi kiinnittää enemmän huomiota hakemusten laatuun. Sen sijaan kokeneet tutkijat voisivat lisätä osallistumistaan hakuihin. Keskimääräinen ERC-rahoituksen läpimenoprosentti on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Suomen Akatemian vuoden 2012 akatemiatutkijahaussa”, Gyran vertaa.

Euroopan tutkimusneuvosto rahoittaa tutkijalähtöistä, korkeatasoista tieteellistä tutkimusta. Rahoitettavat hankkeet valitaan tieteellisen laadun perusteella, ja hakemuksia arvioitaessa korostetaan tutkimusidean uutuutta ja rohkeutta. Tavoitteena on saavuttaa läpimurtoja eri tieteenaloilla ja edistää eurooppalaisen tutkimuksen innovatiivisuutta ja laatua. ERC:llä on kolme päärahoitusmuotoa tutkijanuran vaiheen mukaan: Starting Grant, Consolidator Grant ja Advanced Grant.

Tämän vuoden alussa alkaneessa EU:n Horisontti2020-ohjelmassa ERC:n budjetti on kaksinkertaistunut verrattuna seitsemännen puiteohjelman aikaiseen budjettiin. Yksittäistä tutkimusrahoitusta voi saada puolestatoista miljoonasta kolmeen ja puoleen miljoonaan euroon viideksi vuodeksi. Tämän rahoituksen turvin tutkija voi perustaa oman tutkimusryhmän hanketta toteuttamaan tai vahvistaa nykyistä ryhmäänsä.

”Vaikka ERC-rahoituksen budjetti kasvaa Horisontti2020-kauden aikana, on odotettavissa, että myös kilpailu rahoituksesta kiristyy. Tutkimussuunnitelmien laatua on siksi pystyttävä parantamaan”, korostaa tiedeasiantuntija Hannele Lahtinen Suomen Akatemiasta.

Rahoitusta saaneilla vahva yhteys Suomen Akatemiaan

Useimmat ERC:n rahoitushaussa menestyneistä Suomessa työskentelevistä tutkijoista ovat saaneet uransa aikana tutkimusrahoitusta Suomen Akatemiasta tutkijatohtorina, akatemiatutkijana, akatemiaprofessorina tai tutkimushankerahoituksen muodossa. Kaiken kaikkiaan ERC-rahoituksen saaneista 68 tutkijasta 96 prosenttia on saanut rahoitusta Suomen Akatemiasta. Monet ovat myös työskennelleet Suomen Akatemian huippuyksiköissä.

Akatemiatutkijat ja -professorit ovatkin olleet menestyksekkäämpiä ERC-hauissa kuin Suomessa työskentelevät hakijat keskimäärin. Nuoremmista ERC-rahoituksen saaneista akatemiatutkijoita on ollut tähän mennessä 75 prosenttia ja edistyneemmistä tutkijoista akatemiaprofessoreita 50 prosenttia. Myös muutamat Suomessa työskentelevät FiDiPro-professorit ovat saaneet ERC-rahoituksen suomalaiseen yliopistoon tai tutkimuslaitokseen.

Suomen Akatemia on kansallisena ERC-yhteystahona järjestänyt muun muassa haastattelukoulutuksia arvioinnin toiseen vaiheeseen päässeille tutkijoille ja kannustanut viestintäkampanjoin ja -tilaisuuksin tutkijoita hakemaan ERC-rahoitusta.

Lisätietoja:

• kansalliset ERC-yhteyshenkilöt Suomen Akatemiassa:
• tiedeasiantuntija Maiju Gyran, p. 029 533 5015, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
• tiedeasiantuntija Hannele Lahtinen, p. 029 533 5055, etunimi.sukunimi(at)aka.fi
• Euroopan tutkimusneuvostosta http://erc.europa.eu/
• ERC:stä Suomen Akatemian verkkosivuilla www.aka.fi/erc (mm. seminaarien puheenvuorojen videotaltiointeja)

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. 029 533 5118
riitta.tirronen(at)aka.fi