Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Suomalaisten energiankulutuksessa tapahtumassa selvä muutos

Suomen Akatemia

Suomalaisten energiankulutuksessa tapahtumassa selvä muutos

Tiedote.
Julkaistu: 11.04.2013 klo 09:58
Julkaisija: Suomen Akatemia

Suomalaisten energiankulutuksessa on tapahtunut selvä muutos. Kulutuksen kasvu on pysähtynyt, ja uusiutuvilla energiamuodoilla ja ydinvoimalla tuotettu energia on ensimmäistä kertaa ohittanut fossiiliset polttoaineet. Suomen Akatemian Ilmastonmuutos- eli FICCA-tutkimusohjelman tutkijoiden mukaan energiankulutuksen muutokset perustuvat kansallisen tason päätösten lisäksi siihen, että yritykset, kunnat ja kansalaiset ovat oma-aloitteisesti ottaneet käyttöön uusia energiateknologioita.

”Uudet energiatilastot ja eduskunnalle annettu kansallinen energia- ja ilmastostrategia osoittavat, että suomalainen energiakäänne on pääsemässä vauhtiin”, tiivistää professori Raimo Lovio. Hän johtaa FICCA-tutkimusohjelmassa laajaa LAICA-projektia, jossa perehdytään energiainnovaatioiden paikalliseen käyttöönottoon.

Lovion mukaan suomalaista energiakäännettä tukee moni seikka. Energian kulutuksen kasvu on pysähtynyt:  kulutus ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen ja odotettavissa oleva kasvu vuoteen 2020 mennessä jää hyvin pieneksi. Lisäksi viime vuonna tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän energiaa uusiutuvalla energialla ja ydinvoimalla kuin fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella.

”Vuonna 2012 fossiilisten polttoaineiden ja turpeen hiilidioksidipäästöt olivat ensimmäistä kertaa selvästi alle vertailuvuoden 1990 tason. Kasvihuonekaasujen vähentämisen aika on siis alkanut”, Lovio sanoo. Yksi osa energiakäännettä on se, että tuontienergian korvaaminen kotimaisilla energialähteillä parantaa tulevaisuudessa kauppatasetta, luo työpaikkoja ja edistää energiateknologian vientiteollisuutta.

 

Puuenergia ja lämpöpumput menestyneet – tuuli- ja aurinkoenergia yleistyvät

Tähän mennessä energiakäänteen menestyneimpiä teknologioita ovat olleet puuenergia ja lämpöpumput.  Lisäämällä metsähaketta sähkön ja lämmön tuotannossa on edistetty puuenergian käyttöä. Vireillä on lisäksi hankkeita, joissa puusta tuotettaisiin uudentyyppisiä polttoaineita moniin tarkoituksiin. Raimo Lovion mukaan puu on Suomen tärkein energialähde jatkossa, jos osakin näistä hankkeista toteutuu.

Lämpöpumppualalla Suomi on Euroopan johtavia maita. Jo joka toisessa uudessa omakotitalossa on maalämpöjärjestelmällä. Järjestelmät yleistyvät myös suurten kohteiden lämmittämisessä ja viilentämisessä. Lämpöpumput ovat menestyneet pk-yritysten ja kansalaisten aktiivisuuden ansiosta ilman olennaista julkista tukea. ”Muutostrendin uusin piirre on se, että hitaasti yleistyneet tuuli- ja aurinkoenergia ovat saaneet vauhtia. Tuulivoimakapasiteetti lähes kaksinkertaistuu vuonna 2013, ja vuoteen 2020 mennessä se lisääntyy moninkertaisesti. Tämä on mahdollista syöttötariffin tuella, tuulivoimaloiden huolellisella sijoittamisella sekä merituulivoiman kehittämisellä”, Lovio sanoo.

Hänen mukaansa aurinkoenergia-alalla käänne näkyy kansalaisten, yritysten ja valtionkin uudenlaisena suhtautumisena. ”Suomeen on kehittymässä aurinkoenergiaklusteri, joka toimii sekä koti- että vientimarkkinoilla. Suuret energiayhtiöt ovat ryhtyneet myymään asiakkailleen aurinkoenergiateknologiaa pienyritysten rinnalla ja kansalaisia kiinnostava aurinkojärjestelmien järkevä kytkeminen verkkoihin on toteutumassa. ”

Vuonna 2012 Suomen energiatuotteiden kauppavaje oli yli seitsemän miljardia euroa. Kun energian tuotanto ja kulutus muuttuvat, vaje supistuu lähivuosina kahden miljardin euron verran.  Tämä luo uusia työpaikkoja monille aloille.  Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut liikenteessä, valaistuksessa ja rakennusten lämmittämisessä kehittyvät nopeasti.  Energiaratkaisut ovat suomalaisen cleantech-viennin lupaavin ala.

Suomen Akatemian Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta (FICCA) -tutkimusohjelman LAICA-hanke on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Suomen ympäristökeskuksen ja kuluttajatutkimuskeskuksen yhteishanke ja se jatkuu vuoden 2014 loppuun. 

 

Katso myös videohaastattelu

 

Lisätietoja:

Professori Raimo Lovio, hankkeen vastuullinen johtaja, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi(at)aalto.fi,

p. 040 353 8242

 

Suomen Akatemian FICCA-tutkimusohjelmasta:

Ohjelmapäällikkö Paavo-Petri Ahonen, Suomen Akatemia, etunimi.sukunimi(at)aka.fi, p. 029 533 5005

Ohjelmapäällikkö Tuula Aarnio, Suomen Akatemia, etunimi.sukunimi(at)aka.fi p. 029 533 5146

 

www.aka.fi/ficca

 

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. 029 533 5118
riitta.tirronen(at)aka.fi

 

 

 

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs