Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Suomalainen voi edistää maailman vesivarojen riittävyyttä kulutusvalinnoilla

Suomen Akatemia

Suomalainen voi edistää maailman vesivarojen riittävyyttä kulutusvalinnoilla

Tiedote.
Julkaistu: 09.01.2013 klo 09:26
Julkaisija: Suomen Akatemia

Maailman vesivarojen riittävyydestä ei ole tulevaisuudessa takeita, sillä vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Väestön kasvu, nopea ja hillitsemätön kaupungistuminen, viljelymaan rappeutuminen ja ilmaston vaihtelut lisäävät paineita vesivarojen käytölle erityisesti kehitysmaissa. Yli 35 prosenttia maailman väestöstä asuu alueilla, joilla vedenkulutus verrattuna uusiutuviin vesivaroihin on riskirajalla ja tämän väestön osuus on kasvussa. Vaikka Suomessa vedestä ei ole pulaa, voi suomalainenkin vaikuttaa maailman vesikriisin ehkäisemiseen omilla valinnoillaan.

”Suurimmat vaikutukset voi saada aikaan ruokavalion ja kuluttamisen kautta. Lihan syömisen vähentäminen, ylensyömisen välttäminen ja kotimaisten raaka-aineiden suosiminen ovat ensimmäiset askeleet”, sanoo globaalia vesikriisiä tutkiva tekniikan tohtori Matti Kummu Aalto-yliopistosta. Hän on mukana Aalto-yliopiston Vesi ja kehitys -tutkimusryhmässä, jonka tutkimustyötä rahoittaa muun muassa Suomen Akatemia.

Ruoan kulutuksella on suuri vaikutus vesivarantojen riittävyyteen siksi, että maataloudella käytetään 80-90 prosenttia kaikesta ihmisen hyödyntämästä vedestä. ”Ihminen juo pari litraa päivässä, mutta ruoantuotannon kautta kukin meistä ”syö” 1500-4500 litraa vettä päivässä. Ruokaturva ja vesivarat ovat siis kiinteässä yhteydessä toisiinsa.”

Myös teollisuudessa ja energian tuotannossa vesi on keskeinen resurssi. Yli 90 prosenttia uusiutuvan energian tuotannosta perustuu tällä hetkellä bioenergiaan tai vesivoimaan. Kulutushyödykkeiden valmistamiseen kuluu muiden raaka-aineiden ohella myös paljon vettä – noin 15 prosenttia suomalaisten kuluttamasta vedestä – joten kierrätys ja kulutuksen vähentäminen edistävät vesivarojen riittävyyttä.

Matti Kummu muistuttaa, että globaalissa maailmassa myös ongelmat ovat globaaleja. Suomen vesijalanjäljestä lähes puolet jää maamme rajojen ulkopuolelle ja noin 30 prosenttia ruoasta tuodaan muualta. ”Ruokaturvamme perustuu suurelta osin tuontiruualle ja siksi globaali vesikriisi on myös meidän ongelmamme.”

Kansainvälisen tutkijayhteisön mielestä ruokaturvan vahvistaminen ympäristöä kuormittamatta olisi yksi keino parantaa myös vesivarantojen riittävyyttä maailmassa. Tämä edellyttäisi toimenpiteitä, joilla muun muassa viljelysmaan kestämätön lisääminen pysäytetään, viljelyn tuottavuutta nostetaan, ruokavaliota muutetaan ja ruokahävikkiä vähennetään. Kummun tutkimuksen mukaan pelkästään puolittamalla ruokahävikki voitaisiin ruokkia miljardi ihmistä enemmän. ”Ruokaa heitetään pois valtavia määriä ja samalla vettä menee hukkaan. Ruokahävikin minimointiin jokainen meistä voi vaikuttaa”, Matti Kummu sanoo.

Lisätietoja:

TkT Matti Kummu, Aalto-yliopisto, Vesi ja kehitys -ryhmä, p. 050 407 5171, matti.kummu(at)aalto.fi
Professori Olli Varis, Aalto-yliopisto, Vesi ja kehitys -ryhmä, p. 050 407 5171, olli.varis(at)aalto.fi
www.wdrg.fi

Suomen Akatemian viestintä
Riitta Tirronen
tiedotuspäällikkö
p. 029 533 5118, riitta.tirronen(at)aka.fi

Suomen Akatemian verkkosivut www.aka.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs