Nykyään on jo vaikea löytää paikkaa, jossa robotteja ei voisi odottaa tapaavansa. Robotiikan edelläkävijämaana pidetystä Japanista löytyy esimerkiksi hotelleja, jotka ovat korvanneet ihmistyöntekijät roboteilla. Tämä tuntuu kuitenkin olevan vain alkua robotisaatiolle. Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan robotiikan tutkimusryhmän tutkijat tarkastelivat sosiaalisten robottien ohjelmointia, rakennetta, käyttömahdollisuuksia, sekä niiden käyttöön liittyviä haasteita.
- Robotiikka on tehnyt viime vuosikymmenien aikana suuren harppauksen yksinkertaisista kokoonpanolinjoille tarkoitetuista teollisuusroboteista vuorovaikutukseen kykeneviin ja palvelualttiisiin sosiaalisiin robotteihin. Robotiikan kehitys onkin sekä akateemisesti, että taloudellisesti ajankohtainen aihe, toteaa tutkimushankkeen vastuullinen johtaja professori Pekka Neittaanmäki.
Tutkimusryhmän aiemmin julkaistu Palvelurobotiikka-raportti käsitteli mm. tekoälyä robotiikassa, teollisuusrobotiikkaa sekä laajemmin palvelurobotiikkaa ja sen käyttämistä Suomessa. Nyt tarkastelu kohdistettiin ihmisten kanssa sosiaaliseen kanssakäymiseen kykeneviin sosiaalisiin robotteihin.
Sosiaaliset robotit soveltuvat viihdyttämiseen ja yksinkertaisiin neuvontatehtäviin ympäristöissä, joissa robottien suorittamat toimenpiteet ja sosiaaliset tilanteet pysyvät samankaltaisina. Sosiaalisten robottien kyvyt vuorovaikutuksessa pääsevät loistamaan niiden saadessa itse ohjata keskustelun kulkua. Ihmisenkaltaisen humanoidirobotin voidaan todeta suorastaan houkuttelevan ihmisiä vuorovaikuttamaan kanssaan. Tähän vaikuttaa robotin uutuudenviehätys ja yleensä sopivassa suhteessa inhimillinen ulkonäkö.
Nyt julkaistussa Humanoidirobotti Pepper – mahdollisuuksia ja haasteita -raportissa tarkastelu kohdistettiin Pepper-robottiin, joka on esimerkki edistyksellisinä pidetyistä sosiaalisista roboteista. Robotista saatuja kokemuksia ja havaintoja pyrittiin yleistämään koskemaan sosiaalisia robotteja sekä myös laajemmin palvelurobotiikkaa.
Sosiaalisilla roboteilla havaittiin olevan haasteita avointen kysymysten ja niiden sanavaraston ulkopuolisten puhesyötteiden kanssa. Myös testiryhmänä toimineet henkilöt havaitsivat tämän: tutkimuskäytössä ollut Pepper-robotti ei vastannut ohjelmointinsa ulkopuolisiin yleisiin kysymyksiin, ei aina reagoinut sille annettuihin puhekomentoihin tai vastasi puheeseen tai tabletin käyttöön liian hitaasti. Se ei myöskään juuri sovellu fyysisiin tehtäviin.
Havaituista haasteista huolimatta testiryhmä koki Pepperin viihdyttävänä, sympaattisena ja hyvälle tuulelle tuovana robottina.
- Pepper koetaan helposti lähestyttäväksi, hauskaksi ja palvelualttiiksi. Useimmille testiryhmänä toimineille henkilöille se oli ensimmäinen robotti, johon he ovat päässeet tutustumaan. Tällaiset ensikohtaamistilanteet sosiaalisen robotin kanssa koettiin pääsääntöisesti positiivisena kokemuksena, kertoo tutkimusta vetänyt väitöskirjatutkija Pasi Hänninen.
Pepper-robotin toiminnallisuutta selvitettiin Business Finlandin rahoittamassa Watson Health Cloud -hankkeessa. Tutustu raporttiin: https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/humanoidirobotti_pepper_mahdollisuuksia_ja_haasteita_verkkoversio.pdf
Lisätietoja
Professori Pekka Neittaanmäki, [email protected], puh. 040 550 7005
Tohtorikoulutettava Pasi Hänninen, [email protected]
Tutkimusryhmän aiemman Palvelurobotiikka-raportin löydät: https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/julkaisut/tekes-raportteja/tekoaly_ja_palvelurobotiikka.pdf
Lue lisää Watson Health Cloud -hankkeesta ja sen julkaisuista: https://www.jyu.fi/it/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/business-finland/watson
Kuvat: Jyväskylän yliopisto, Pepper-robotti ja Mariia Gavriushenko, kuvaaja: Petteri Kivimäki
Pepper_1_kuvaaja_Petteri_Kivimaki.jpg
Koko: 3,72 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2953x3450Pepper_1_kuvaaja_Petteri_Kivimaki.jpg
Koko: 3,72 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2953x3450Pepper_2_kuvaaja_Petteri_Kivimaki.jpg
Koko: 2,77 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2953x2196Pepper_2_kuvaaja_Petteri_Kivimaki.jpg
Koko: 2,77 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2953x2196Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1