Runkopuun hakkuut uuteen ennätykseen – yli 72 miljoonaa kuutiometriä

Metsistämme hakattiin vuonna 2017 metsäteollisuuden käyttöön 63 miljoonaa kuutiometriä ja metsähakkeeksi tai polttopuuksi yhdeksän miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Määrä ylitti Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan edellisen vuoden hakkuut kahdella miljoonalla kuutiometrillä ja oli suurempi kuin koskaan ennen.

Metsäteollisuustuotteiden valmistukseen tai vientiin hakattiin yhteensä 63,3 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Siitä oli tukkipuuta 43 prosenttia ja kuitupuuta 57 prosenttia. Kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta 1,1 miljoonaa kuutiota eli kaksi prosenttia. Teollisuuspuun hakkuukertymä ylitti edeltävän kymmenvuotisjakson keskiarvon yhdeksällä miljoonalla kuutiometrillä eli 17 prosentilla.

Lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeeksi tai pientalojen polttopuuksi hakattiin runkopuuta yhteensä 9,2 miljoonaa kuutiometriä. Metsähakkeeksi korjatun runkopuun määrä säilyi edellisen vuoden tasolla. Klapeina, halkoina ja hakkeena käytettiin lämmityskaudella 2016/2017 kuitenkin 1,1 miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta kuin aikaisemmin. Runkopuun lisäksi metsistä korjattiin poltettavaksi vuonna 2017 myös 2,4 miljoonaa kuutiometriä latvusmassaa ja kantoja.

Vuoden 2017 hakkuut nousivat 86 prosenttiin kestävistä hakkuumahdollisuuksista

Kotimaisen puun käyttömäärät ovat nousseet viime vuosina tasaisesti ja useita uusiakin investointisuunnitelmia on esillä. Hakkuiden, metsien hiilivarastojen ja hiilinielujen sekä metsien muiden ekosysteemipalveluiden yhteensovittaminen on lisännyt keskustelua metsien käytöstä.

– Toteutuneilla hakkuumäärillä päivitetty suurin puuntuotannollisesti kestävä runkopuun hakkuukertymä on Luken mukaan koko maassa nyt noin 85 miljoonaa kuutiometriä tukki-, kuitu- ja energiapuuta vuodessa. Hakkuukertymätilaston perusteella siitä käytettiin vuonna 2017 koko maassa 86 prosenttia, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Lukesta.

Hänen mukaansa tuoreimmat alueelliset hakkuumahdollisuusarviot on laskettu Valtakunnan metsien inventoinnin vuosien 2009–2013 mittauksien pohjalta. Arviossa on huomioitu hakkuiden teknis-taloudellinen kannattavuus sekä metsien erilaiset käytön rajoitukset, kuten suojelupäätökset.

Kymmenen vuoden jaksolle, 2011–2020, arvioitujen lukujen perusteella hakkuiden tasossa on huomattavaa alueellista vaihtelua.

– Vuoden 2017 hakkuut ylittivät kestävät hakkuumahdollisuudet Kanta- ja Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnissa. Kestävyyttä kannattaa kuitenkin tarkastella vuotta pitemmällä ajanjaksolla. Muutaman vuoden suuretkaan hakkuut eivät ole tässä kriittisiä. Puuntuotannon kestävyys vaarantuu vasta, jos koko jakson keskimääräiset hakkuut nousevat jakson kestäviä hakkuumahdollisuuksia suuremmiksi, Torvelainen arvioi.

Puuston poistuma kasvoi yli 87 miljoonaan kuutioon

Puuston poistuma saadaan lisäämällä hakkuukertymään hakkuutähteestä metsään jäävä runkopuu sekä metsään jäävä luontaisesti kuollut runkopuu. Nämä erät olivat vuonna 2017 yhteensä 15 miljoonaa kuutiometriä, joten puuston poistuma nousi yli 87 miljoonaan kuutiometriin. Määrä oli kaksi prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

– Puuntuotannon maalla on uusimpien mittausten perusteella runkopuuta noin 2 200 miljoonaa kuutiometriä. Metsiimme kasvaa uutta runkopuuta noin 110 miljoonaa kuutiometriä, joten puuntuotannon metsien puuston kokonaismäärää suureni viime vuonna ennätyspoistumasta huolimatta yli 20 miljoonalla kuutiometrillä, Torvelainen jatkaa.

Tilaston taustaa

Luke laskee runkopuun hakkuukertymän muiden tilastojensa perusteella. Metsäteollisuuden käyttöön tai vientiin tarkoitetun tukki- ja kuitupuun sekä lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen runkopuun määrät saadaan hakkuita koskevasta vuositilastosta. Pientalojen polttopuuna käytetyn runkopuun tuorein tieto koskee lämmityskautta 2016/2017 ja metsänomistajien omaan käyttöön sahauttamaa puuta koskeva tieto vuotta 2010.

Lisätietoja:

Yliaktuaari Jukka Torvelainen, Luke, puh. 029 532 5127, [email protected]

Tilastot:

Hakkuukertymä ja puuston poistuma

Muualla verkossa:

Metsävarat

Metsävarat ja metsäsuunnittelu