Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » REMS-sääasemalta laadukkaita havaintoja Marsista

Ilmatieteen laitos

REMS-sääasemalta laadukkaita havaintoja Marsista

Tiedote.
Julkaistu: 02.10.2014 klo 09:51
Julkaisija: Ilmatieteen laitos

Mars Science Laboratoryn (Curiosity) kyydissä olevalla REMS (Rover Environmental Monitoring Station) -sääasemalla mitataan UV-säteilyn, paineen, lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja tuulen päivittäisiä ja vuodenaikavaihteluja Marsin Gale-kraatterissa. REMSin paine- ja kosteusmittalaitteet ovat Ilmatieteen laitoksen toimittamia ja perustuvat suomalaiseen Vaisalan teknologiaan.

Mars Science Laboratory (Curiosity) laskeutui Marsin Gale-kraatteriin elokuussa 2012. Huolimatta alun vaikeuksista, kuten toisen tuulianturin menetyksestä laskeutumisen yhteydessä, REMS tuotti ensimmäisten 100 Marsin vuorokauden aikana yli 2,2 miljoonaa mittausta. Mittauksia tehdään parhaimmillaan kerran sekunnissa (1 Hz), tiheimmin kuin koskaan ennen Marsissa. REMSin tuottaman mittaustiedon avulla tutkitaan Curiosityn laskeutumispaikan meteorologiaa, ilmastoa ja asuttavuutta (engl. habitability), sekä vertaillaan ainutlaatuista Gale-kraatterin ympäristöä muiden Marsin laskeutujien (esim. Viking 1 ja 2, Phoenix) laskeutumispaikkoihin.

Marsissa UV-säteilyn voimakkuus haitallista elämälle

REMSin tekemät UV-säteilyn mittaukset ovat ensimmäiset laatuaan Marsin pinnalla. Korkeimmillaan mitattu kokonaissäteily (UV A, B ja C) on ollut noin 20W/m2 (UV-säteilyn voimakkuuden ilmaisemiseen yleisemmin käytetyn UV-indeksin arvo 10 vastaa noin 0,25W/m2 säteilyä. eli Marsin UV-indeksi olisi korkeimmillaan ollut noin 800). Vaikka mitattu ultraviolettisäteily on hieman alhaisempi kuin Marsin ilmastomallit olivat antaneet ymmärtää, se on silti äärimmäisen vahingollinen elämälle. 

Curiosityn laskeutumisen aikoihin keskimääräinen vuorokautinen kaasukehän paine Galessa oli noin 740 Pa, eli noin 7,4 mbar. Painemittaukset ovat osoittaneet, että vuorokautinen paineenvaihtelu Galen kraatterissa on noin 90 Pa, eli noin 12 prosenttia kokonaispaineesta. Tämä on huomattavasti enemmän kuin aikaisempien laskeutujien mittaama vaihtelu. Esimerkiksi Viking 1:n laskeutumispaikalla vuorokautinen vaihtelu oli vain noin 2-3 % kokonaispaineesta.

Vaikka Galen kraatterissa on muinoin vellonut vesi, suhteellisen kosteuden mittaukset ovat osoittaneet nykypäivän Galen kraatterin hyvin kuivaksi paikaksi jopa Marsin mittapuulla. Ensimmäisen 100 päivän aikana suhteellinen kosteus ei saturoitunut (100%) edes matalimmissa, alle -76°C:n lämpötiloissa. Vertailun vuoksi Viking-lasketujien ja Phoenix-laskeutujan ympäristössä näkyi kylmimpään aikaan selvästi jäätä, mikä osoitti suhteellisen kosteuden nousseen 100%:iin.

Huolimatta toisen tuulianturin menetyksestä REMS on pystynyt mittaamaan tuulen nopeuksia ja suuntia. Keskimääräiset tuulen nopeudet ovat tyypillisesti olleet alle 5 m/s. Auringonnousun ja –laskun aikoihin on usein havaittu tuulenpuuskia.

Lisätietoja:

Tutkija Maria Genzer, puh. 029 5394724, maria.genzer@fmi.fi

Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 0503375623, ari-matti.harri@fmi.fi

Ilmatieteen laitoksen meteorologit Twitterissä: http://twitter.com/meteorologit
Ilmatieteen laitoksen tiedeuutisointia Twitterissä: http://twitter.com/IlmaTiede

Toimittajapalvelua myös Ilmatieteen laitoksen viestinnästä, puh. 029 539 2231.

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs