Suomen ruotsinkielisten muuttohalukkuus ulkomaille on perinteisesti ollut suomenkielisiä suurempaa. Raportissa selvitetään tilastojen valossa ruotsinkielisten maastamuuttoa vuosina 2000–2017. Ruotsinkieliset muuttavat Suomesta kolme kertaa useammin kuin suomenkieliset. Samalla ruotsinkielisten paluumuutto takaisin Suomeen on suomenkielisiä vähäisempää. Tämä koskee nettomaastamuuttoa vuosina 2000-2017.
Kaksi kolmesta ruotsinkielisestä maastamuuttajasta valitsi kohteekseen Ruotsin, mutta myös Norjaan ja Tanskaan suuntautuva suomenruotsalaisten muutto on huomattavaa. Ne, jotka eivät valitse kohdemaakseen skandinaavisia maita muuttavat ennen kaikkea muihin EU-maihin.
Tilastojen taustoilta voidaan löytää yksittäisiä maastamuuttajia, joilla on erilaisia kompetensseja, unelmia ja perhetilanteita. Muuttajien kyselyvastauksista ja kokemuksista saa kuvan muuttajien arkipäivästä. Ne ruotsinkieliset maastamuuttajat, jotka valitsivat jonkun muun kohteen kuin Ruotsin, olivat suurimmaksi osaksi uraorientoituneita muuttajia, jotka lähtivät esimerkiksi kiinnostavan työn, opiskelumahdollisuuksien tai perheenperustamisen takia. Ruotsiin muuttaneita taas ajoi usein työttömyys, työmarkkinoiden epävarmuus ja rajoittuneet mahdollisuudet omien unelmiensa toteuttamiseen Suomessa.
Suomenruotsalaiset muuttajat (muihin maihin kuin Ruotsiin) ovat monikielisiä, ja kielitaito on usein ratkaiseva tekijä uraelämässä. Sosiaalisesta mediasta, Skypestä ja joukkotiedotusvälineiden internet-sivuista on tullut tärkeitä välineitä sosiaalisten verkostojen luomiseksi muiden kohdemaan maahanmuuttajien kanssa ja yhteydenpidoksi Suomeen jääneiden sukulaisten ja ystävien välillä. Muuttajien Suomi-kuva on usein negatiivinen ainakin mitä tulee suomalaisten näkemyksiin maahanmuuttajista, ruotsin kielestä ja yleisesti koventuneesta yhteiskuntailmapiiristä. Paluumuutto liittyy usein perhetilanteisiin, kuten lasten koulunkäyntiin, erotilanteisiin, läheisen sairastumiseen, eläköitymiseen jne. Osa palaa takaisin Suomeen työsopimuksen päättyessä, osa taas jatkaa eteenpäin muihin maihin. Muuttaminen kuuluu syvällisesti juurtuneena osana suomenruotsalaiseen elämäntapaan.
Lisätietoja:
Tutkija Kjell Herberts, 0503632895, [email protected]
Projektijohtaja Magnus Enlund, 0445592447, [email protected]
Turussa vuonna 1974 toimintansa aloittanut Siirtolaisuusinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimiseen että dokumentoimiseen erikoistunut laitos Suomessa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1