Suomessa tuotetulla ruualla on vesivaroihimme suhteutettuna pieni vesijalanjälki. Suomessa voitaisiin lisätä kastelua vaativaa ruuantuotantoa kuten kasvihuone- tai avomaakasvien viljelyä.
Suomessa kulutetaan vain noin kaksi prosenttia vuosittain uusiutuvista makean veden varoista, kun kulutus pahimmilla vesikriisialueilla saattaa olla lähellä sataa prosenttia. Runsaat vesivaramme mahdollistavat puhtaan veden käytön ruoantuotannon eri vaiheissa. Vesivarojemme ansiosta Suomessa kasvavat sadevedellä sellaisetkin viljelykasvit, jotka vesiniukemmilla alueilla edellyttävät kastelua.
Arktisuuden näkökulmaan perustuvat suomalaisen veden lisäarvotekijät julkistettiin Arktisuudesta elintarvikeviennin kärki – Arktisen ruuantuotannon lisäarvotekijät, konseptointi ja hyödyntäminen vientimarkkinoilla (ARVI) -hankkeen loppuseminaarissa Helsingissä 25. lokakuuta.
Kastelua vaativaa tuotantoa on varaa lisätä
Maailmalaajuisesti tarkasteltuna Suomi on yksi niistä alueista, jotka voivat lisätä tulevaisuudessa vesi-intensiivistä ruoantuotantoa kuten kasvihuoneviljelyä, kastelua vaativien avomaakasvien viljelyä sekä lihantuotantoa ilman merkittäviä negatiivisia vaikutuksia vesitalouteemme tai vedenkulutuksen kautta ekosysteemeihimme.
Suomessa saadaan yleensä sadetta ympäri vuoden, ja vuotuinen sademäärän vaihtelu alueittain on huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Kasvukauden aikainen vaihtelu on puolestaan suurta. Kevät ja alkukesä ovat esimerkiksi viljelykasveille usein liian kuivia, loppukesä ja sadonkorjuuaika puolestaan ovat usein liian sateisia. Lumen sulamisvedet korvaavat kuitenkin alkukesän vähäsateisuutta. Syksyn sateisuuden ja kosteuden takia viljat kuivataan Suomessa kuivureissa. Kuivauksen avulla parannetaan viljan säilyvyyttä pienentämällä home- ja hometoksiiniriskiä.
Lumi suojelee kasveja kylmältä ja kuivumiselta
Lumipeite suojelee kasvillisuutta kylmältä ja sen aiheuttamilta kasvivaurioilta ja etenkin kevättalvella uhkaavalta kuivumiselta. Lisäksi lumipeite vaimentaa kasvien saamaa auringon säteilyä. Lopputalven aurinkoisina päivinä jopa fotosynteesi on lumen alla mahdollista, sillä pakkaantunut lumi läpäisee valoa ja lisäksi hiilidioksidipitoisuus voi olla lumen alla korkea. Myös ilman kosteus pysyy lumen alla korkeana ja tasaisena. Lumen sulamisen jälkeen – sekä syksyn sateiden myötä – pohjavesimäärät ovat yleensä korkeimmillaan.
Vaikka lumen sulamisesta johtuvia tulvia esiintyy vuosittain kaikkialla Suomessa, tulvat ovat suhteellisen vähäisiä verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Suomessa tulvariskiä vähentävät sateiden maltillisuus, järvien paljous sekä maaston vähäiset korkeuserot.
Luonnonvarakeskuksen, Ruokatieto Yhdistyksen ja Reilua.fi:n toteuttama hanke Arktisuudesta elintarvikeviennin kärki – Arktisen ruuantuotannon lisäarvotekijät, konseptointi ja hyödyntäminen vientimarkkinoilla (ARVI). Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.
Lisätietoa:
Lisätietoa arktisesta ruoantuotannosta
Lisätietoa suomalaisen veden lisäarvotekijöistä
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1