Suomen itsenäistymiskehitystä valottavan Pro Finlandia -näyttelysarjan neljäs osa aukeaa Kansallisarkistossa yleisölle 5.12.2017 (Rauhankatu 17, Helsinki).
Näyttelysarja esittelee, millaisena Suomi, suomalaiset ja Suomen pyrkimykset näyttäytyivät muiden eurooppalaisten maiden silmin maamme itsenäistymistä edeltävinä vuosikymmeninä ja itsenäisyyden alkuvuosina. Joulukuussa aukeava näyttelysarjan viimeinen osa käsittelee Suomea osana Venäjän keisarikuntaa sekä sen suhteita muihin keisarikunnasta erkaantuneisiin valtioihin: Puolaan, Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Näyttelysarja on osa itsenäisyyden juhlavuoden SUOMI 100-hanketta.
Suomen suuriruhtinaskunta sai vahvan autonomian, kun se liitettiin Venäjän yhteyteen 1809. Suomi säilytti Ruotsin vallan ajan lait ja oikeuslaitoksen, luterilaisen uskonnon, ruotsin ja suomen kielen aseman ja vahvat yhteydet Pohjoismaihin ja läntiseen Eurooppaan. Autonomisen asemansa turvin kohti itsenäistä muotoa, vaikka autonomia olikin koetuksella suurruhtinaskunta-ajan loppupuolella. Venäjän uusi ”turvavyöhyke” sai toimia sangen vapaasti ja alueelta kerättyjen verojen jääminen suuriruhtinaskunnan käyttöön loi vakaan perustan taloudelliselle kehitykselle. Pietarin rikas talousalue lisäsi vientiä samalla kun suuret joukot suomalaisia muuttivat etenkin Pietariin sen tarjoamien taloudellisten mahdollisuuksien perässä.
Maailma avautui suomalaisille 1800-luvulla aivan eri tavoin kuin koskaan aikaisemmin. Suomalaiset laivat purjehtivat maailman merillä ja suomalaisia konsuleita avusti merimiehiä ja kauppayhteyksien luomista eri puolilla maailmaa. Suuria suomalaisyhteisöjä syntyi Euroopan ulkopuolelle Siperiaan, Bakun öljykaupunkiin ja Alaskaan. Suuri keisarikunta tarjosi houkuttelevia mahdollisuuksia yritteliäille ja uusiin haasteisiin valmiille henkilöille.
Kaikkein kiinteimmät yhteydet syntyivät lähialueille. Karjalan runokylät niin Suomen kuin Venäjän puolella olivat Kalevalan ympärille rakentuneen kansallisen inspiraation lähde. Kansallisen kulttuurin herääminen heijastui monelle alalle: taiteeseen, arkkitehtuuriin, musiikkiin ja perinteentutkimukseen. Luterilainen kirkko yhdisti puolestaan Suomenlahden pohjukassa ja Pietarin ympäristössä olevia Inkerin suomalaisia ja kantasuomalaisia. Asutusliike vei suomalaisia myös Pohjoisen Jäämeren rannoille, Kuolan niemimaalle ja Petsamoon.
Yhteydet Puolaan ja Baltian alueelle olivat kuitenkin varsin vähäisiä. Osasyy tähän saattaa löytyä siitä, että näiden yläluokka ja oppineisto oli pitkälti saksankielistä, ja ainoastaan Suomen vähälukuinen aateli tunsi näihin yhteyttä. Tilannetta ei Puolan osalta helpottanut ainakaan se, että Suomen Kaarti osallistui siellä nousseen kapinan kukistamiseen 1830–1831.
Näyttely koostuu alkuperäisasiakirjoista, julkaisuista, valokuvista, maalaustaiteesta ja aikakauden esineistöstä. Sen keskeisiä teemoja ovat Suomen liittäminen Venäjään 1809, Suomen asema osana keisarikuntaa, suurruhtinaskunta-aseman tarjoamat mahdollisuudet suomalaisille, taiteilijayhteydet, sekä tapahtumat, jotka johtivat Venäjän imperiumin luhistumiseen.
Näyttely on avoinna ti, to, pe klo 10-16, ke klo 10-18. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Huomaathan, että rakennus ei ole esteetön. Opastuksia ryhmille järjestetään sopimuksen mukaan.
Pro Finlandia -teossarjan neljäs osa julkaistaan näyttelyn avajaisten yhteydessä. Kansallisarkiston ja Edita Publishing Oy:n yhteistyönä syntynyttä teosta voi tilata Kansallisarkiston verkkosivuilta.
Kansallisarkistossa Helsingissä esillä olevaa päänäyttelyä täydentää 15 julisteen laajuinen kiertävä näyttely, joka on esillä Kansallisarkiston muissa toimipaikoissa vuoden 2018 aikana.
Lisätietoja:
Kansallisarkisto vastaa siitä, että kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvat asiakirjat tietoineen säilyvät pysyvästi, ovat saatavilla ja hyvin käytettävissä. Se on arkistotoimen asiantuntijaviranomainen ja edistää heraldista kulttuuria.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1