Koulun ryhmiä tukemalla voidaan vaikuttaa koulukiusaamiseen ja laajemmin kouluhyvinvointiin. Nuorisotutkimusseuran tutkimuksessa osoitettiin, että nuorisotyöhön panostaneissa kouluissa oli selvästi vähemmän kiusaamista kuin kouluissa, joissa nuorisotyötä ei ollut tehty lainkaan. Tämän lisäksi luokkahenki ja vaikutusmahdollisuudet koulujen arjessa koettiin jonkin verran paremmiksi niissä kouluissa, joissa oli tehty nuorisotyötä.
Tulokset perustuvat tutkimukseen, jossa verrattiin toisiinsa 21 yläkoulua, jossa nuorisotyötä oli tehty vähintään kolme vuotta osa- tai kokoaikaisesti, ja 20 yläkoulua, joissa nuorisotyötä tai muuta vastaavaa työtä ei ollut tehty lainkaan. Vertailuasetelman lisäksi tutkijat haastattelivat nuoria ja ammattilaisia kolmessa yläkoulussa. Näissä kouluissa nuorisotyötä oli tehty pitkään.
- Nuorten kouluhyvinvointi rakentuu pitkälti kaveri- ja ryhmäsuhteista. Nuorisotyöntekijöiden ydinosaaminen liittyy ryhmien ohjaamiseen. Hyviin tuloksiin pääseminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteisyyden ja riittävien resurssien lisäksi toimivaa moniammatillista yhteistyötä muiden kouluilla toimivien ammattilaisten kanssa, toteaa Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi.
Korona-ajan jälkeen nuorisotyössä on panostettu erityisesti ryhmälähtöiseen työhön ja yhteistyöhön muiden vapaa-ajan toimijoiden kanssa. Kunnissa on keskitytty ryhmien kanssa työskentelyn ohella nuorten osallisuuden edistämiseen.
- Pyrkimyksenä on todennäköisesti ollut koronavuosina kertyneiden hyvinvointivajeiden paikkaaminen. Koulu- ja oppilaitosnuorisotyö on edelleen lisääntynyt selvästi ja sama koskee myös jalkautuvaa tai ylipäätään liikkuvaa nuorisotyötä, kertoo Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Eila Kauppinen.
Tutkimuksen aineistona ovat kouluterveyskyselyn koulukohtaiset tulokset sekä vuosina 2021 ja 2023 toteutetut Kunnallisesta nuorisotyöstä Suomessa -kyselyt. Tulokset julkaistaan 24.4. ilmestyvässä teoksessa Poikkeusoloista uuden kynnykselle. Tutkimus on toteutettu osana Nuorisotutkimusseuran kahta vuosina 2020–2024 käynnissä ollutta nuorisoalan osaamiskeskusta.
Erikoistutkija Antti Kivijärvi
[email protected]
puh. 040 062 4689
Tutkimusjohtaja Eila Kauppinen
[email protected]
puh. 044 416 5335
Kivijärvi, Antti & Kauppinen, Eila & Kiilakoski, Tomi (toim.) Poikkeusoloista uuden kynnykselle. Kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2023. ISBN 978-952-372-059-6 (nid.), ISBN 978-952-372-060-2 (PDF), ISSN 1799-9219 (nid.), 1799-9227 (PDF), Nuorisotutkimusseuran julkaisuja nro 249, verkkojulkaisuja nro 186, sarja: Kenttä, 2024, 226 s., nid., 30 euroa.
Kirjan voi ostaa yhteistyökumppaneiltamme Tiedekirjasta (Snellmaninkatu 13, Helsinki) ja Rosebud Booksista (Kaisaniemenkatu 5, Helsinki). Sen voi tilata myös muihin kirjakauppoihin. Teos on saatavilla myös maksuttomana verkkojulkaisuna Edition.fi-sivustolla julkaisupäivästä alkaen.
Arvostelukappaleita voi tilata osoitteesta [email protected].
Teos julkaistaan osana NUORI2024 – valtakunnalliset nuorisotyön päivät -tapahtuman ohjelmaa Tampere-talolla keskiviikkona 24.4.2024. Ohjelmaosio Kunnallinen nuorisotyö poikkeavan keskellä ja uuden kynnyksellä järjestetään tilassa Pieni sali klo 12.00–13.00.
Median edustajat voivat pyytää akkreditointia tapahtumaan järjestäjältä, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssilta. Akkreditointihakemuksen voit laittaa sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Hakemuksessa pyydetään kertomaan perustiedot toimittajan edustamasta mediasta ja juttuideasta.
kunnallinen nuorisotyö suomessa 2023 etukansi.png
Koko: 2,83 MB Tyyppi: png Resoluutio: 2797x3977kunnallinen nuorisotyö suomessa 2023 etukansi.png
Koko: 2,83 MB Tyyppi: png Resoluutio: 2797x3977
Nuorisotutkimusseura on tutkimusorganisaatio, tiedekustantaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tuotamme monitieteistä tutkimustietoa nuorista ja nuoruudesta ja tarjoamme näkökulmia nuorten parissa tehtävän käytännön työn, hallinnon ja politiikan kentille.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1