Kesän sääolosuhteet vaikuttavat hunajasadon kertymiseen ja satomäärät vaihtelevat vuosittain. Nämä vaikuttavat mehiläistarhauksen kannattavuuteen. Heikkona satovuonna kannattavuuskerroin jäi lähelle nollaa, hyvänä satovuonna kannattavuus koheni 0,58:aan.
Mehiläistarhauksen kannattavuustulokset perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämään mehiläistalouden kannattavuuskirjanpitoon. Nyt julkaistaan vuosien 2016–2018 tulokset.
Vuoden 2016 hunajasato jäi erittäin heikoksi. Koska pääosa mehiläistalouden tuloista saadaan hunajan myynnillä, jäi vuonna 2016 kokonaistuotto pieneksi, vain 8 700 euroon. Vuosi 2018 oli parempi hunajantuotannolle, ja kokonaistuottoa kertyi 16 900 euroa. Hunajan lisäksi tarhaajille kertyi tuloja pölytyspalvelun ja muiden mehiläistuotteiden myynnistä.
– Mehiläistarhaajien tarjoaman pölytyspalvelun käyttö lisääntyy, joten kannattavuuskirjanpidon tuloksissa esitetään vuodesta 2018 lähtien pölytyspalvelu omana eränään, kertoo tutkija Marja Vilja Lukesta.
Mehiläistaloudessa tuen osuus on pysytellyt alle kahdeksassa prosentissa kokonaistuotoista, mikä on selvästi vähemmän kuin maataloudessa keskimäärin.
Hunajan tuotannosta aiheutui kustannuksia vuonna 2018 keskimäärin 21 300 euroa. Suurimmat kustannuserät mehiläistarhauksessa ovat aine- ja tarvikekustannukset sekä oma työ. Tarvikekustannusten osuus pysytteli likimain samana vuosina 2016 ja 2017, noin 3 500 eurossa. Vuonna 2018 tarvikekustannukset nousivat 5 700 euroon.
Mehiläistarhaajat tekivät työtä keskimäärin 580 tuntia vuonna 2018, ja tästä aiheutui 9 300 euron palkkavaatimuskustannus. Työtunnit sisältävät mehiläisten hoitotyöt sekä hunajan käsittelyn, pakkaamisen, myynnin ja markkinoinnin. Työaikaa käytettiin mehiläispesää kohti laskettuna vuosina 2017 ja 2018 keskimäärin yksitoista tuntia, vuonna 2016 kaksi tuntia vähemmän.
Kun tuotoista vähennetään kustannukset, jää tarhaajan työlle ja omalle pääomalle korvaukseksi yrittäjätulo. Yrittäjätuloa jäi vuonna 2016 vain 550 euroa, kun vuonna 2018 yrittäjätuloa kertyi 5 990 euroa. Kun yrittäjätulo jaetaan palkka- ja korkovaatimuksen summalla, saadaan suhteellista kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin.
– Vuoden 2016 kannattavuuskerroin laski lähelle nollaa, 0,06:een. Vuonna 2017 kannattavuuskerroin nousi hieman ollen 0,15, ja vuonna 2018 kohosi 0,58:aan. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2018 omalle pääomalle kertyi 2,9 prosentin korko ja omille työtunneille 8,5 euron korvaus. Vastaavasti vuonna 2016 ei saatu korvausta omalle työlle ja pääomalle, Vilja jatkaa.
Yhden hunajakilon tuottamisesta aiheutui 23,50 euron kustannukset vuonna 2016, vastaavasti tuottoja kertyi 12,30 euroa. Vuonna 2018 hunajakilon tuotantokustannus oli 9,80 euroa, ja tuottoja kertyi 7,80 euroa. Minään vuonna tuotot eivät ole riittäneet kattamaan tuotannosta aiheutuneita kustannuksia kokonaan. Kustannuksista rahalla maksettavien kustannusten osuus on noin 40 prosenttia. Loppuosa on laskennallisia kustannuksia, joihin sisältyvät poistot sekä omasta pääomasta ja työstä aiheutuvat kustannukset.
Mehiläistalouden kannattavuus- ja yksikkökustannustulokset vuodesta 2013 lähtien ovat nähtävissä Luken Taloustohtori-sivuston Mehiläistalous- ja Hunajantuotannon yksikkökustannukset -palveluissa. Tulokset perustuvat Luken mehiläistalouden kannattavuuskirjanpidon aineistoon, joka koostuu kannattavuuskirjanpidossa mukana olevien ammattitarhaajien aineistoista. Palvelusta voi selata valmiita taulukoita tai valita, minkä kokoluokan aineistoa halua seurata.
Lisätietoja:
tutkija Marja Vilja, Luke, puh. 029 532 6637, [email protected]
Taloustohtori: Mehiläistalous
Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1