Vieraan kielen äänteiden erottelukyky heikkenee tavallisesti heti ensimmäisen elinvuoden jälkeen. Vahvan totuttautumisen oman äidinkielen äänteisiin on jo pitkään tiedetty edistävän kielellistä kehitystä varhaislapsuudessa. Vastikään julkaistussa Jyväskylän ja Yalen yliopistojen yhteistyötutkimuksessa selvitettiin, että tällä erikoistumisella on merkitystä vielä kouluiässä.
Verrattaessa kouluikäisten yhdysvaltalaislasten aivosähkökäyrävasteita suomen kielen ja englannin kielen äännepareihin havaittiin selviä eroja. Yhdysvaltalaislasten suuri vaste vieraan kielen äänteisiin oli yhteydessä heikompaan lukutaitoon. Vastaavaa yhteyttä ei yhdysvaltalaislapsilla havaittu englannin kielen omiin äänteisiin eikä suomalaislapsilla kummankaan kielen, suomen tai englannin, äänteisiin.
– Suomalaislasten tulos ei yllätä, sillä Suomessa lapset altistuvat englannin kielelle päivittäin ja siten englannin kielessä usein esiintyvät äännekontrastit ovat heille jo 10–12-vuotiaana melko tuttuja, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkija Jarmo Hämäläinen arvioi.
Hämäläinen kertoo tutkimuksen löydösten vahvistavan ajatusta siitä, että erikoistuminen kieliympäristön kannalta tärkeiden äänteiden havaitsemiseen tukee kielellistä ja lukutaidon kehitystä. Tämä vaikuttaa aina kouluikään asti. Yhdysvaltalaislapsilla suurempi aivovaste konsonantin kestomuutokseen oli yhteydessä heikompaan lukutaitoon. Se osoittaa, että vieraan kielen äännekontrastien erottaminen saattaa olla merkki hitaammasta lukutaidon kehityksestä.
Tutkimustulos on tärkeä askel lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien syiden sekä myös yleisemmin kielitaidon kehittymisen ymmärtämisen kannalta.
Tutkimukseen osallistui Suomessa 10–12-vuotiaita ja Yhdysvalloissa 5–12-vuotiaita lapsia. Tutkittavat osallistuivat sekä lukutaidon kartoitukseen että aivosähkökäyrämittaukseen. Aivovasteita mitattiin suomen kielelle tyypilliseen konsonantin keston muutokseen (ata, atta) sekä konsonantin ääntöpaikan muutokseen tavuissa, jotka ovat harvinaisia suomen, mutta yleisiä englannin kielessä (ba, ga, da).
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Jarmo Hämäläinen, puh. 040 805 3490, [email protected]
Artikkeli on julkaistu International Journal of Behavioral Development -lehdessä syyskuussa 2017.
Julakisun tiedot: Hämäläinen, J. A., Landi, N., Loberg, O., Lohvansuu, K., Pugh, K., & Leppänen, P. H. T. (in press). Brain event-related potentials to phoneme contrasts and their correlation to reading skills in school-age children. International Journal of Behavioral Development. dx.doi.org/10.1177/0165025417728582.
Kuvassa: Aivosähkökäyrä näyttää millisekunnin tarkkuudella aivotoimintaa yli sadasta mittapisteestä pään pinnalta. Kuvaaja: Petteri Kivimäki
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1