Tutkijat kysyivät ala- ja yläkoululaisilta, minkälainen on koulu, jossa on hyvä olla. Vastauksissaan oppilaat nostivat esille paljon konkreettisia kouluhyvinvointia tukevia tekijöitä, joita kannattaa käyttää hyväksi koulutyössä.
Tutkijoiden mielestä lasten näkemysten tulee olla vahvasti esillä esimerkiksi koulujen hyvinvointisuunnitelmia laadittaessa. Näin lapsille mahdollistettaisiin aito osallisuus heidän kouluhyvinvointiaan koskevassa keskustelussa.
Jyväskylän yliopiston terveystieteiden, psykologian ja opettajankoulutuksen tutkijat Leena Paakkari, Tuija Aro ja Minna Torppa sekä koulupsykologi Hanna Välivaara kysyivät 3.-, 6.- ja 7.-luokkalaisilta oppilailta, millainen heidän mielestään on koulu, jossa on heidän hyvä olla. Aihe on ajankohtainen, sillä suomalaisten lasten heikko kouluhyvinvointi on jo pitkään herättänyt huolta.
Tutkimus toteutettiin kolmessa keskisuomalisessa koulussa. Lasten vastukset jakaantuivat neljään teemaan. Rakenteellisissa vastauksissa oppilaat pohtivat koulutyön jaksottamista, koulumatkaa ja kouluruokailua. Oppilaat toivoivat myös pystyvänsä vaikuttamaan omiin opintoihinsa ja koulutyön suunnitteluun eli autonomiaan liittyviin kysymyksiin.
Yhdessä toimimisen kehittämistä toivottiin esimerkiksi niin, että kaikki noudattaisivat sääntöjä. Myös kiusaamiselta haluttiin olla turvassa. Oppimisen olosuhteiden alueella oppilaat määrittelivät käsityksensä hyvästä opettajasta. Myös työrauhaan ja koulutyön kuormittavuuteen kiinnitettiin huomiota.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että oppilailla on halua osallistua kouluhyvinvoinnin kehittämiseen. He antoivat hyviä toteuttamiskelpoisia ideoita esimerkiksi koulun tilojen kehittämiseksi ja koulutyön organisoimiseksi hyvinvointia tukevampaan suuntaan. Valitettavasti he kokivat kuitenkin, että koulussa on paljon aikuisten valmiiksi suunnittelemaa eikä tilaa osallistumiseen ole.
Koulu toimii sosiaalisten suhteiden pelikenttänä, jossa pitäisi pystyä olemaan turvassa kiusaamiselta ja tuntea kuuluvansa osaksi luokkaa ja muita ryhmiä ja jossa säännöt ovat kaikille samat. On tärkeää, että lapsi tulee hyväksytyksi omana itsenään. Opettajalta lapset odottivat tukea oppimiseen ja yleensäkin huolenpitoa sekä kiinnostusta oppilaasta.
Lisätietoja:
Minna Torppa, puh. +358408053538, [email protected]
Liitteellä: Iloinen välitunti meneillään normaalikoulun alakoulussa. Kuva Petteri Kivimäki
JYVälituntiliikuntaaNormaalikoulu_002.jpg
Koko: 2,38 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2953x2891JYVälituntiliikuntaaNormaalikoulu_002.jpg
Koko: 2,38 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2953x2891Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1