Yleisesti on vallalla käsitys, että avioeron läpikäyneiden puolisoiden keskinäiset hyvät välit ovat lasten onnistuneen vuoroasumisen edellytys. Pitkittäistutkimuksen mukaan vanhempien keskinäisiä välejä tärkeämpää on kuitenkin lapsen hyvä suhde kumpaankin vanhempaansa.
Vuoroasuminen voi lähentää ja parantaa jo ennestään hyvää lapsi-vanhempi suhdetta. Erityisesti naiset ovat jälkeenpäin kertoneet ratkaisun lähentäneen heitä isänsä kanssa. Vuoroasuminen ei kuitenkaan pysty korjaamaan lasten suhdetta vanhempiinsa, jos välit ovat aiemmin jo olleet huonot tai etäiset.
Kasvatustieteen tohtori Hannariikka Linnavuori on nyt yhdentoista vuoden jälkeen haastatellut aikuisina samat vuoroasuneet henkilöt, joiden haastatteluja hän käytti väitöstyössään. Se julkaistiin vuonna 2007. Haastatellut lapset olivat tuolloin 8–18-vuotiaita. Aiemmin haastattelemistaan 20 henkilöstä Linnavuori tavoitti 16. Nyt nuorina aikuisina haastateltavat pitivät vuorotellen molempien vanhempien luona asumista pääosin edelleen hyvänä ratkaisuna.
– Haastateltavat olivat nyt jälkikäteen hieman kriittisempiä kuin aiemmin lapsina. Heillä ei enää ollut tarvetta olla lojaaleja vanhemmilleen, vaan he pystyivät kertomaan myös niistä asioista, joissa olisi ollut parantamisen varaa tai jotka olisi pitänyt heidän mielestään tehdä toisin, Linnavuori kertoo.
Toisaalta haastatellut myös ymmärsivät, ettei lasten vuoroasuminen ole vanhemmille aina helppoa, ja monet kertoivat arvostavansa vanhempiensa yhteistyötä. – Yhtä lukuun ottamatta kaikki valitsisivat omille lapsilleen vuoroasumisratkaisun, jos heidän omalle kohdalleen sattuisi avioero, Linnavuori lisää.
Tärkeää on ottaa lapsi mukaan päätöksentekoon eron jälkeisiä ratkaisuja mietittäessä. Vastentahtoisesti vuoroasumaan suostuteltu lapsi saattaa murrosiässä katkaista välit jopa useaksi vuodeksi siihen vanhempaan, jonka luona hän ei olisi halunnut asua.
Vuoroasuminen on monenlaisia kompromisseja vaativa ratkaisu. Tärkeää on, että asunnot eivät ole liian kaukana toisistaan. Lasten olisi hyvä voida siirtyä jopa omin neuvoin asunnosta toiseen. Myös vanhempien on pysyttävä pitämään yhteyttä toisiinsa.
Hallitus käsittelee parhaillaan lapsenhuoltolakiin muutosta, joka muun muassa tekisi vuoroasumisen viralliseksi asumismuodoksi. Lapsi voitaisiin tällöin merkitä väestötietojärjestelmässä kahteen kotiin, mikä helpottaisi vuoroasumisen tilastointia.
– Laki vastaisi paremmin yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, Linnavuori arvioi. Tämä lakimuutos ei kuitenkaan vielä muuttaisi käytännön etuuksia. Niiden tasapuolinen jakaminen edellyttää etuja ja palveluja koskevien lakien uudelleen arviointia.
Lisätietoja:
Hannariikka Linnavuori, puh. 0505494645, [email protected]
Linkki Hannariikka Linnavuoren väitöskirjaan Lasten kokemuksia vuoroasumisesta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-2940-4
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1