Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Tiede ja tutkimus » Kulttuurirahastolta tukea suomalaisten yksinäisyyden tutkimiseen

Suomen Kulttuurirahasto

Kulttuurirahastolta tukea suomalaisten yksinäisyyden tutkimiseen

Tiedote.
Julkaistu: 13.01.2015 klo 09:00
Julkaisija: Suomen Kulttuurirahasto

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt yhteensä 505 000 euroa kolmelle Argumenta-hankkeelle tutkijoiden ja tieteiden välisen keskustelun herättämiseksi. Niiden toteutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopiston Kuopion hyvinvointitutkimuskeskus, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Hankkeet käsittelevät suomalaisten yksinäisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja sen vaihtoehtoja globalisoituvassa maailmassa sekä geenejä ja yhteiskuntaa.

Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on luoda tutkijoiden ja tieteiden välistä keskustelua ajankohtaisista, merkittävistä tutkimusaiheista. Argumentan ydin on pitempi seminaarien ja mahdollisten työpajojen sarja, jossa keskustellaan kilpailevista näkökulmista ja avoimista kysymyksistä, teorioista ja käytännöistä. Siihen voi liittyä myös muuta toimintaa, mutta rahoitusta ei ole tarkoitettu varsinaiseen tutkimustyöhön. Argumentan aiheet valitaan siten, että ne ovat sekä tieteellisesti kiinnostavia että yhteiskunnallisesti laajakantoisia. Ne voivat olla päivänpoliittisen väittelyn kohteena, mutta Argumenta antaa tilaisuuden keskusteluun nimenomaan tieteellisistä lähtökohdista.

Vuoden 2014 Argumenta-hakuun saapui yhteensä 31 hakemusta.

Lisätiedot: Suomen Kulttuurirahasto, suunnittelija Olli Vallinheimo, puh. 09 6128 1251, ov@skr.fi

 

Suomalaisten yksinäisyys

Yksinäisyydestä on tullut keskeinen hyvinvointi- ja terveysvaje aikamme ihmisille ja sen myötä merkittävä yhteiskuntapoliittinen kysymys. Suomessa yksinäisyyden yhteys heikkoon terveyteen, toimintakykyyn ja erilaisista elämänkolhuista toipumiseen on huomattu sekä väestötasoa että yksittäisiä ryhmiä, kuten mielenterveyskuntoutujia, asunnottomia sekä neulanvaihtopisteiden ja leipäjonojen asiakkaita käsittelevissä tutkimuksissa. Yksinäisyys on merkittävä eriarvoisuuden muoto.

Yksinäisyydestä kiinnostuneet tutkijat ja kansalaisjärjestöt ovat verkostoituneet keväästä 2014 lähtien hyvinvointisosiologian professori Juho Saaren johdolla. Verkoston jäsenten määrä on kasvanut koko ajan, mikä on osoittanut yhteystyölle olevan tilausta. Tällä hetkellä verkostossa on edustajia kymmeneltä eri tieteenalalta, useista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista sekä seitsemästä kansalaisjärjestöstä (Ehkäisevä päihdetyö EHYT, Helsingin Diakonissalaitos, HelsinkiMissio, Kehitysvammaliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Punainen Risti ja Suomen Mielenterveysseura).

Suomalaisten yksinäisyys -hankkeen myötä yksinäisyydestä kiinnostuneita tutkijoita ja toimijoita kytketään entistä vahvemmin yhteen yhteisen aiheen äärelle. Työpajoissa pohditaan seuraavia kysymyksiä: kuinka laajalti yksinäisyyttä koetaan eri väestöryhmissä ja miten yksinäisyys kytkeytyy eriarvoisuuteen suomalaisessa yhteiskunnassa; millaisia seurauksia yksinäisyydellä on suomalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle; ja miten yksinäisyydestä aiheutuvia hyvinvointi- ja terveysvajeita voidaan vähentää järjestötoiminnalla ja yhteiskuntapolitiikalla. Hankkeen puitteissa järjestetään neljä työpajaa ja yksi yleisöseminaari. Työpajojen keskustelua jatketaan sosiaalisen median kautta, johon perustetaan kaksi alustaa. Hanke tuottaa julkaisun ”Suomalaisten yksinäisyys”, jonka toimittaa professori Juho Saari.

Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopisto. Sen vastaavana johtajana toimii professori Juho Saari (UEF) ja hankkeen työpajakoordinaattorina ja projektitutkijana toimii VTM Elisa Tiilikainen (UEF).

Lisätiedot:

Professori Juho Saari, juho.saari@uef.fi, puh. 040 828 1027
VTM Elisa Tiilikainen, elisa.tiilikainen@uef.fi

 

Oikeudenmukaisuus ja sen vaihtoehdot globalisoituvassa maailmassa

Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta pidetään tavallisesti hyvänä ja tavoiteltavana asiana, mutta mitä se täsmällisesti ottaen tarkoittaa? Onko se hyvinvoinnin, oikeuksien ja velvollisuuksien tasapuolista jakautumista ihmisten kesken? Vai onko se heikoimmassa asemassa olevien puolustamista? Tai ehkä vauraimpien ihmisten omaisuuden suojelua muiden vaateita vastaan? Ja miksi sen korostaminen on niin monen filosofin mielestä virhe globalisoituvassa maailmassa, jossa oikeudenmukaisuuden määrittelevät usein rikkaimpien maiden hyväosaiset miehet?

Tämän hankkeen tavoitteena on saada asiantuntijat, median edustajat, suuri yleisö ja julkiset vaikuttajat ymmärtämään,

  • että oikeudenmukaisuudella käsitteenä, erityisesti globalisaation kontekstissa, voidaan tarkoittaa monia, ajoittain jopa keskenään ristiriitaisia, asioita,
  • miten oikeudenmukaisuuden käsitteen ymmärtäminen riippuu arvoja, ihmisluontoa ja yhteiskuntaa koskevista ennakko-oletuksista,
  • mitä oikeudenmukaisuuden käsitteen tärkeimmät erilaiset tulkinnat ja niiden perustavimmat ennakko-oletukset todellisuudessa ovat ja
  • kuinka oikeudenmukaisuuden käsitteen erilaiset tulkinnat voidaan valjastaa palvelemaan hallinnoivia, tulkitsevia ja vapauttavia tiedonintressejä.

Tavoitteeseen edetään järjestämällä työpajoja, asiantuntija- ja vaikuttajasymposiumeja sekä kaksi yleisöluentosarjaa Aalto-yliopiston Töölön kampuksella. Näiden tutkijoille ja päättäjille suunnattujen symposiumien sekä suurelle yleisölle kohdistettujen esitelmätilaisuuksien kautta pyritään herättämään keskustelua oikeudenmukaisuuden asemasta ihmisten arkiajattelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. Teeman käsittely jatkuu vielä hankkeen päätteeksi ilmestyvässä luentoihin perustuvassa kirjassa.

Hanketta johtaa professori Matti Häyry Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Lisätiedot: Professori Matti Häyry, matti.hayry@aalto.fi, puh. 040 5520588

 

Geenit & yhteiskunta

Moderni geenitutkimus vaikuttaa paraikaa käsityksiimme biologisen perimämme ja ympäristön vuorovaikutussuhteiden merkityksestä. Ihmisen perimän genomitason-informaatio voidaan tänään määrittää muutamassa päivässä. Henkilökohtainen genomitietomme varastointi henkilökohtaiselle geenitietopankkitilille mahdollistaisi tiedon käytön terveytemme vaalimiseen elinkaaremme aikana. Tietopankin kautta genomimme muutoksia voitaisiin verrata elämämme alkuvaiheen perimään. Voimme tätä kautta löytää yhä selkeämpiä syy-seuraussuhteita sairauksiemme syntyyn ja toisaalta uusia keinoja niiden hoitoon. Geenejä voidaan tänään myös korjata henkilöperäisissä kantasoluissa hyvin tarkasti niin, että vain sairauteen liittyvä yhden geenin muutos parannetaan pysyvästi.

Biolääketiede on paraikaa tärkeässä murrosvaiheessa. Yhteiskunnan kannalta geenitieto voi sekä avata oleellisia mahdollisuuksia edistää lääketiedettä, luoda kustannustehokkuutta että tarjota oleellisia uusia bioekonomisia kaupallistamismahdollisuuksia. Genomitiedon lisääntyminen on nk. henkilökohtaisen lääketieteen kehityksen edellytys ja tieto voi tarjota jatkossa keinoja oman terveyden omakohtaiseen seurantaan langattomien terveysmonitorointitekniikoiden avulla. Koska geenien ajatellaan olevan keskeinen ”elämää ohjaava hardware”, geenitietoon ja sen soveltamiseen yhteiskunnassa liittyy perustavaa laatua olevia kysymyksiä. Lääketieteen lisäksi genomitiedon tuotossa ja sen soveltamisessa on mm. tietoteknisiä, lainopillisia, yksilösuojaan liittyviä, eettisiä, yhteiskunnallisia, kulttuurillisia, kaupallisia ja uskonnollisia kysymyksiä.

Hankkeen toivotaan tuovan tärkeän lisän sekä akateemiseen että yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miten geenitutkimusta olisi hyvä suunnata ja millaisia mahdollisuuksia geenitietomme tarjoaa meille sekä yksilöllisellä että yhteiskunnan tasolla. Miten varmistamme mm. tietoteknisesti sen, että perimätietoamme ei “biohakkeroida” ilman omaa tahtoamme? Missä ja milloin geenitietoamme voi hyödyntää? Miten laajasti geenitietoa ja tieteen tarjoamia teknisiä keinoja on mielekästä soveltaa yhteiskunnassa elinkaaremme eri vaiheissa hyvän elämän edistämiseksi?

Hanke on lähtöisin Oulun yliopiston (OY) Biocenter Oulu (BCO) organisaation piiristä, mutta siinä on mukana tutkijoita myös muista yliopistoista. Hankkeen vastaavana johtajana toimii BCO tohtoriohjelman johtaja, prof. Seppo Vainio (OY).

Lisätiedot:

Professori Seppo Vainio, seppo.vainio@oulu.fi, puh. 040 747 0939

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää myöntämällä apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Lisätiedot osoitteesta www.skr.fi.

 

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Hae kategoriasta

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs