Tiedote 14.2.2018
Kulttuurirahastolta 1,7 miljoonaa euroa maa- ja metsätalouden tutkimukseen
Suomen Kulttuurirahasto julkisti lokakuun apurahahaun yhteydessä noin miljoonan euron lisärahoituksen tutkimuksiin, jotka koskevat kestävää, biologisia vuorovaikutuksia hyödyntävää maataloutta. Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Kilpailu tuottavampien maiden kanssa on lisännyt lannoitteiden ja kemikaalien käyttöä, millä on ollut vaikutusta vesistöjen ravinnekuormitukseen. Myös torjunta-aineiden käyttöön kasvinsuojelussa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Rahoitettavien hankkeiden tavoitteena on joko uuden tutkimustiedon tuottaminen tai olemassa olevan tiedon soveltaminen käytäntöön.
”Nimikkorahastojensa ansiosta Kulttuurirahastolla on maa- ja metsätaloudelle korvamerkittyjä varoja suhteellisen runsaasti. Lisärahoituksen toivottiin kannustavan laajoihin tutkimushankkeisiin, joilla selvitetään esimerkiksi maatalouden vaikutuksia vesistöjen rehevöitymiseen tai etsitään keinoja ravinteiden kierron parempaan hallintaan. Tavoitteena on varmistaa, että maataloutta voidaan Suomessa harjoittaa kestävästi tulevaisuudessakin ja tavalla, joka on viljelijöiden kannalta mielekäs”, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.
Maatalous-metsätieteisiin kohdistuvia hakemuksia tuli lokakuun haussa runsaat 50 % edellisvuotta enemmän eli 191 kappaletta. Näistä 29 työryhmää tai tutkijaa saa apurahan, eli rahoitettavia hankkeita on runsas neljännes edellisvuotta enemmän. Kaikkiaan maatalous-metsätieteisiin rahoitusta myönnetään 1,7 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset, noin kahdensadantuhannen euron hankkeet ovat:
196 000 euroa, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio: Dosentti James Blande, dosentti Minna Kivimäenpää ja M.Sc. Adedayo Mofikoya, kasvien luontaisten puolustusmekanismien toimintaa ja niiden soveltamista uusiin lajikkeisiin käsittelevään tutkimukseen.
Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä ristikukkaisten viljelykasvien tuholaistorjuntaan. Menetelmät perustuvat uusimpaan tietoon kasvien välisen ilmavälitteisen kommunikoinnin mekanismeista. Hankkeessa tutkitaan suomalaisten ristikukkaisten viljelykasvien maatiaislajikkeita ja niiden puolustautumiseen liittyviä ominaisuuksia. Tutkittavat maatiaislajikkeet ovat sopeutuneet paikallisiin ympäristöolosuhteisiin Suomessa ja niiden aito ja alkuperäinen maku ovat kulttuurisesti tärkeitä asioita. Niillä on usein myös parempi kyky puolustautua tuholaisia vastaan kuin korkeampisatoisilla, pitkälle jalostetuilla lajikkeilla. Hankkeessa saatua uutta tietoa suomalaisten ristikukkaisten maatiaislajikkeiden puolustuskemiasta käytetään, kun testataan ja optimoidaan viljelymenetelmiä, jotka perustuvat tehokkaaseen kasvien väliseen ilman kautta tapahtuvaan signaalivälitykseen. Tavoitteena on kokeilla käytännössä innovatiivisia tuholaistorjuntastrategioita, joita voitaisiin käyttää luomuviljelyssä ja integroidussa kasvinsuojelussa.
170 000 euroa, Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta: D.Sc. Dalial Freitak, Ph.D. Heli Salmela ja B.Sc. Matti Leponiemi, hunajamehiläisten rokottamisen vaikutuksia suomalaiseen mehiläishoitoon käsittelevään tutkimukseen. Projektin tavoitteena on tavanomaisessa mehiläistalouden ympäristössä tutkia rokotteen vaikutuksia mehiläispesiin vertaamalla rokotettuja pesiä kontrollipesiin. Tutkijat vertailevat sitä, kuinka rokote vaikuttaa pesien selviämiseen tutkimusjakson aikana sekä onko rokottamisella vaikutusta mehiläisten ravinnonhankintaan ja hunajan laatuun tai sen määrään. Tavoitteena on myös kehittää diagnostisia testejä, joiden avulla rokotuksen onnistumista ja tehon säilymistä on mahdollista tutkia. Lisäksi tavoitteena on selvittää rokotteen vaatimia varastointiolosuhteita ja säilyvyysaikoja eri olosuhteissa.
215 000 euroa, Luonnonvarakeskus Luke, Mikkelin yksikkö: Fil. tohtori Sari Himanen ja työryhmä, luontaista biologista torjuntaa ja pölytystä tukevia monimuotoistamismenetelmiä käsittelevään tutkimukseen. Hankkeessa tutkitaan viljelykasvien ominaisuuksia ja viljelyyn upotettuja monimuotoistamistoimia, joita voitaisiin hyödyntää luontaisen biologisen torjunnan ja pölytyksen tukemisessa sekä ylipäänsä pellon eliöstömonimuotoisuuden suojelussa ja kasvintuhoojien ennakoivassa torjunnassa.
200 000 euroa, Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitos: Dosentti Leena Lindström, fil. maisteri Aigi Margus ja fil. maisteri Shahed Saifullah, fungisidien vaikutuksia tuhohyönteisiin käsittelevään tutkimukseen.
Kasvien sienitauteja ehkäisevien fungisidien haitalliset vaikutukset vesieliöille tiedetään, mutta tutkittua tietoa fungisidien haittavaikutuksista toisiin viljelytuholaisiin on yllättävän vähän. Tässä tutkimushankkeessa pyritään vastaamaan siihen, voiko ei-tappavilla kasvinsuojeluaineilla kuten fungisideillä olla vaikutuksia toisaalta perunan fysiologiaan ja sitä kautta myös koloradonkuoriaisen perimään ja onko sillä pitkäkestoisia yli sukupolven havaittavia vaikutuksia tuhohyönteisiin sekä niiden kykyyn vastustaa hyönteisiä vastaan käytettyjä torjunta-aineita. Toisin sanoen voivatko fungisidit laukaista periytyvän positiivisen stressireaktion, joka tekee hyönteismyrkkyjen käytön tehottomaksi?
216 000 euroa, Luonnonvarakeskus Luke, Turun yksikkö: Dosentti Kari Saikkonen, fil. tohtori Miia Kauppinen ja fil. tohtori Kalle Rainio, kestävää nurmikasvintuotantoa mikrobien avulla käsittelevään tutkimukseen. Hankkeen pitkän tähtäimen päämääränä on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan osaltaan turvata kannattava, kestävä ja turvallinen nurmirehun tuotanto Suomessa.
200 000 euroa, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti: Fil. tohtori Hanna Tuomisto ja työryhmä, agroekologisen symbioosin kehitystä ympäristövaikutusten ja ihmisten käsitysten näkökulmasta käsittelevään tutkimukseen. Projektissa tutkitaan mahdollisuuksia vähentää ruoantuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia uusien teknologioiden avulla. Tutkimuksessa mallinnetaan ympäristöhyödyt, jotka voidaan saavuttaa siirtymällä kestäviin maatalouskäytäntöihin, joissa yhdistyy biokaasuenergian tuotanto sekä uudet soluviljelyteknologioita hyödyntävät ruoantuotantomenetelmät. Lisäksi projektissa kartoitetaan maanviljelijöiden halukkuutta muuttaa tuotantomenetelmiään sekä kuluttajia näkemyksiä uusista ruoantuotantoteknologioista.
Maatalous- ja metsätieteiden apurahojen lisäksi Suomen Kulttuurirahasto myönsi joulukuussa 2017 lähes kolme miljoonaa euroa monitieteiseen tutkimukseen, jossa etsitään ratkaisuja maataloudesta vesiin päätyvän, rehevöittävän fosforin vähentämiseksi. Tutkimusta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE, ja siihen osallistuvat Luonnonvarakeskus Luke, Helsingin yliopisto, Pyhäjärvi-instituutti sekä ELY-keskuksia.
Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka jakaa apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta tieteen ja kulttuurin eri aloille. Säätiöllä on yli 800 nimikkorahastoa, joista runsas 20 jakaa apurahoja maataloustieteiden, metsäntutkimuksen tai ympäristötieteiden edistämiseen.
Luettelo kaikista helmikuussa 2018 myönnetyistä apurahoista on osoitteessa skr.fi/myonnot
Lisätiedot:
Yliasiamies Antti Arjava, puh. 050 385 7600
Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää myöntämällä apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Lisätiedot osoitteesta www.skr.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1