Tieteellä tarkoitetaan järjestelmällistä ja järkiperäistä uuden tiedon hankintaa. Siihen kuuluu tulosten jatkuva kriittinen arviointi. Tieteen yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi on tärkeää ymmärtää tutkimuksen tavoitteita, tieteellisen ajattelun pelisääntöjä ja tieteellisen tiedon luonnetta.
Tieteellisen ajattelun ytimeen kuuluu ennakkoluuloton tiedon tavoittelu sekä väitteiden koetteleminen ja perusteleminen. Tieteellinen maailmankuva rakentuu totuuden tavoittelulle mutta pyrkii samalla palvelemaan myös hyvään elämään liittyviä päämääriä. Tieteen edistymisenä pidetään näkökulmasta riippuen ongelmanratkaisukyvyn kehittymistä tai tiedon ja totuuden lähentymistä.
Tieteellinen tutkimus on yhteydessä etiikkaan kahdella tavalla. Tutkimustulokset voivat vaikuttaa eettisiin valintoihin ja eettiset näkemykset toisaalta ohjata tutkijan tekemiä ratkaisuja. Tieteen etiikassa on myös tärkeää pohtia uusien keksintöjen inhimillisiä, ympäristöllisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Leila Haaparannan ja Ilkka Niiniluodon kirjoittama Johdatus tieteelliseen ajatteluun esittelee eri tieteenalojen metodologisia kysymyksiä ja peruskäsitteitä. Tieteenfilosofian ja -historian lisäksi teoksessa tarkastellaan esimerkiksi argumentaatioanalyysiä ja logiikan alkeita sekä pohditaan tieteellisen tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Tieteellisen keskustelun tavoitteena ei ole kannattajien hankkiminen keinolla millä hyvänsä
”Tieto-opin ehkä keskeisin ongelma koskee tiedon mahdollisuutta. Kysymykseen siitä, voiko ihmisillä ylipäänsä olla tietoa, voidaan vastata joko myöntävästi tai kieltävästi. Jos vastaus on myöntävä, voidaan kysyä edelleen, mistä kaikesta meillä voi olla tietoa. Tiedon mahdollisuutta koskevia väitteitä pitää tukea perusteluin, joista voidaan julkisesti keskustella tiede- ja filosofiyhteisössä.”
”Virhepäätelmät ovat siten usein perustaltaan epätarkoituksenmukaisia argumentaatioaskeleita. Toisaalta tieteellisen päättelyn säännöt liittyvät tieteen erityiseen päämäärään: tieteellisen keskustelun tavoitteena ei ole toisten vakuuttaminen tai kannattajien hankkiminen keinolla millä hyvänsä, vaan se pyrkii hyvin perusteltuihin käsityksiin.”
”Totuuden turvaverkkona voi parhaiten toimia yliopistojen ja muiden tutkimusta harjoittavien laitosten autonomia, tieteen menetelmän ja laadunvarmistuksen tiukka soveltaminen ja tieteen etiikan periaatteiden kunnioitus.”
Leila Haaparanta & Ilkka Niiniluoto
Johdatus tieteelliseen ajatteluun
ISBN 978-952-495-397-9
Gaudeamus 2016
Teos perustuu samannimiseen, alun perin vuonna 1986 ilmestyneeseen kirjaan.
Lisätietoa kirjasta (mm. sisällys) Gaudeamuksen verkkosivuilta.
Kirjoittajat
Leila Haaparanta on Tampereen yliopiston filosofian professori.
Ilkka Niiniluoto on teoreettisen filosofian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa.
[email protected] / p. 040 5030885
Arvostelukappaleet:
[email protected]
p. 050 466 4910
Kansikuva_Johdatus_tieteelliseen_ajatteluun.jpg
Koko: 0,04 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 235x358Kansikuva_Johdatus_tieteelliseen_ajatteluun.jpg
Koko: 0,04 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 235x358Painokelpoinen_kansikuva_Johdatus_tieteelliseen_ajatteluun.jpg
Koko: 0,95 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1571x2398Painokelpoinen_kansikuva_Johdatus_tieteelliseen_ajatteluun.jpg
Koko: 0,95 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1571x2398Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo. Erikoisalojamme ovat yhteiskunta, filosofia, historia, ympäristö, talous ja kasvatus.
Gaudeamus | Tiedon puolella
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1