Hyödyllinen tieto johdatti oikeanlaiseen oppiin ja elämäntapaan. Kirkkoherra Johan Frosteruksen (1720–1809) mukaan ”ihannelukija on valaistunut ja tiedonjanoinen kansanihminen”.
Hyödyllisen tiedon piirit -teos avaa uusia näkökulmia 1700-luvun tiedon historiaan. Artikkelien kirjoittajat, viisi kirja- ja kirkkohistorian tutkijaa – TT Minna Ahokas, professori Kaarlo Arffman, dosentti Esko M. Laine, dosentti Tuija Laine ja dosentti Päivi Räisänen-Schröder – analysoivat tietoa ja tiedon verkostoja eri näkökulmista. He tarkastelevat kysymyksiä oikeudesta tietoon ja sen välittämiseen, tiedon ja uskon suhdetta sekä tiedon levittämisen moninaisia pyrkimyksiä esimerkiksi lastenkirjojen, almanakkojen ja Pro Fide et Christianismo -seuran julkaisujen kautta.
Tiedon käsite ei 1600- ja 1700-lukulaisille ollut puhtaasti rationaalista, vaan myös kokemusperäisellä informaatiolla ja uskonnollisesti määritellyllä viisaudella oli merkityksensä. Tiedon tai tietämyksen lisäksi puhuttiin yleisesti joko oppineisuudesta, viisaudesta tai taidoista. Lisäksi valistusajan keskusteluissa toistui myös valon ja pimeyden retoriikka, jossa valo edusti ”oikeaa tietoa”, joka kumoaisi kaikenlaisen vaarallisena pidetyn fanatismin ja taikauskon.
Tietoon liittyi 1700-luvulla olennaisesti hyödyn käsite, joka muodosti keskeisen osan vapaudenajan ruotsalaista kulttuuria erityisesti 1730–1760-luvuilla. Taloudellisen hyödyn tavoittelemisen sijaan hyöty saa tässä tutkimuksessa uskonnollisemman ulottuvuuden, ja se nivoutuu yhteen luterilaisuuden määrittelemän oikeanlaisen kristillisyyden opin kanssa. Hyödyllinen tieto siis johdatti oikeanlaiseen oppiin ja elämäntapaan.
Hyödyllisen tiedon piirit -tutkimuksessa tiedon historiaa käsitellään ennen muuta papiston näkökulmasta. Monet 1700-luvun jälkipuoliskon, niin sanotun hyödyn ajan papeista omaksuivat kansanvalistajan roolin. Lähtökohtana oli kristinopin juurruttaminen, mutta monet papeista toimivat kansan opettajina ja sivistäjinä myös laajemmassa merkityksessä. Esille tulee myös se, että aina papiston valistusprojektit eivät toteutuneet oppineiden toivomalla tavalla, vaan valistuksen kohteina olevilla kansanihmisillä oli lopulta valta päättää, missä muodossa ja miten he ottivat tarjotun tiedon vastaan.
Esko M. Laine ja Minna Ahokas (toim.)
Hyödyllisen tiedon piirit – Tutkimuksia papistosta, rahvaasta ja tiedon rakentumisesta 1700-luvulla
ISBN 9789522229311
Historiallisia Tutkimuksia 277
SKS 2018
Sisällysluettelo
Arvostelukappalepyynnöt: [email protected]
Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
markkinointikoordinaattori Marianne Hiirsalmi, p. 050 501 9510, [email protected]
____________________________________________________________________________________________________
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, SKS on vuonna 1831 perustettu tieteellinen seura ja kulttuurijärjestö: tutkimuslaitos, humanistisen tiede- ja tietokirjallisuuden kustantaja, suullisen ja kirjallisen kulttuurin arkisto ja tieteellinen erikoiskirjasto sekä kirjallisuuden viennin ja kääntämisen tukija. Seuraan kuuluu noin 3 000 jäsentä ja sen palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 80 henkeä. www.finlit.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1