Biologisen tiedon käyttöä tehostetaan kalakantojen arvioinnissa - uutta tutkimustietoa Itämereltä silakasta, lohesta ja meritaimenesta

Helsingin yliopiston koordinoimassa ECOKNOWS-hankkeessa on kehitetty uusia kalakantojen arviointimenetelmiä ja arvioitu kalastuksen vaikutuksia. Menetelmän avulla jo olemassa olevaa biologista tietoa hyödynnetään laajemmin ja tehokkaammin kuin perinteisessä kalakanta-arvioinnissa.

Hankkeessa kehitetyn arviointimenetelmän mukaan Selkämeren silakkakannan biomassa pienentyi viime vuosisadan loppupuolella, toisin kuin aiemmin ajateltiin. Tulokset myös osoittavat yhteyden silakan poikasmäärien ja lohenpoikasten eloonjäännin välillä. Mereen vaeltavat lohenpoikaset alkavat syödä kalanpoikasia pian mereen päästyään, ja silakka muodostaa ison osan lohen ravinnosta. Silakan kalastus ja sen säätely heijastuvat siten silakkakannan tilan kautta siihen, kuinka lohikannat voivat.

Lisää tietoa saatiin myös lohikantojen tuottokyvystä sekä lohen luonnonpoikasten ja jokirakentamisen vuoksi velvoitteena istutettujen poikasten eloonjäännistä merivaelluksen alussa. Uusimman tiedon mukaan Kemijokisuuhun tulisi istuttaa vuosittain noin 5 miljoonaa lohenpoikasta nykyisen 615 000 poikasen sijasta. Näin Kemijoen velvoiteistutukset tuottaisivat yhtä paljon lohta kalastettavaksi kuin mitä Tornionjoki voi tuottaa luontaisesti. Tornionjokea on usein käytetty lähtökohtana laskettaessa Kemijoen lohen velvoiteistutustarpeita.

ECOKNOWS-hankkeen menetelmiä käytettiin Pohjanlahden ja Saaristomeren rannikon kalalajien ja kalastuksen mallintamiseen. Tulokset antavat aiempaa vankemman pohjan kestävän kalastuksen määrittämiseksi muun muassa uhanalaiselle meritaimenelle.

Hankkeessa käytetyn Bayes-laskennan avulla kalakanta-arviossa voidaan yhdistää aiemmin hankittu tieto, uudet havaintoaineistot ja kalakantaa kuvaava malli. Esimerkiksi Selkämeren silakkakannan arvioinnissa voidaan hyödyntää myös muista Itämeren silakkakannoista kerättyä tietoa. Muita lisätiedon lähteitä ovat esimerkiksi tutkimusjulkaisut, tietokannat ja asiantuntijat sekä kalastajat. Analyysin tulokset saadaan todennäköisyysjakaumina, joista niihin liittyvää epävarmuutta on helppo tarkastella. Matemaattisten mallien käytön tavoitteena on laatia luotettavia riskiarvioita päätösten tueksi, vaikka lähtötiedoissa olisikin epävarmuuksia.

EU:n seitsemännen puiteohjelman rahoittama ECOKNOWS-hanke alkoi vuonna 2010, ja se päättyy kuluvan vuoden elokuussa. Hanketta johtaa FEM-tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta, ja toiseksi suurin partneri on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL). Yhteensä hankkeessa on ollut mukana 13 partneria kymmenestä eri maasta. Hanke järjestää loppusymposiumin Porvoon Taidetehtaalla 2.- 4.6.2014.

Lisätietoja RKTL:n vetämistä tutkimuskokonaisuuksista:

• Kemijoen patoamisen kompensaatiotoimet lohikannoille reilusti alimitoitettuja - Itämeren pohjoiset joet voivat tuottaa lohta paljon enemmän kuin aiemmin on arvioitu (pdf)
• Uhanalainen meritaimen – miten kalastus tulisi järjestää? (pdf)

Lisätietoja:

Samu Mäntyniemi, riskianalyysin professori, Helsingin yliopisto, puh. 050 415 1098

Sakari Kuikka, kalastusbiologian professori, Helsingin yliopisto, puh. 050 330 9233

Atso Romakkaniemi, tutkija, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, puh. 0400 186 364