Akillesjänne on ihmiskehon vahvin jänne. Se kestää juoksussa jopa yli 900 kilon hetkellisiä kuormia. Vahvuudestaan huolimatta se on altis vammoille, eikä vielä tiedetä hyvin, mitkä tekijät ennustavat hyvää tai huonoa toipumista vammoista.
Tutkimuksissa on havaittu, että akillesjänne ei kuormitu hyppelyssä tai juoksussa tasaisesti koko pinta-alaltaan. Tämä on mahdollista, koska se toimii yhteisenä jänteenä kolmelle pohjelihakselle, joilla on erilaisia ominaisuuksia ja tehtäviä.
Leveä kantalihas ojentaa vain nilkkaa, mutta kaksipäinen kantalihas toimii lisäksi polven koukistajana. Tämän vuoksi akillesjänteen eri osat voivat liikkua suhteessa toisiinsa. Jänteen sisäisen liikkeen tutkimus auttaa ymmärtämään jänteen normaalia ja epänormaalia toimintaa ja avaa näköaloja myös akillesjännevammoihin liittyvään tutkimukseen.
Jyväskylän yliopiston kinesiologian professori Taija Juutinen on selvittänyt kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa akillesjänteen osien toimintaa eläinmallilla. Koejärjestely toteutettiin Vrije Universiteit Amsterdamissa. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -aikakauslehdessä.
Tutkimus pystyi ensimmäistä kertaa osoittamaan, että akillesjänteen sisäinen liike on yhteydessä sen anatomiaan. Tutkijat havaitsevat myös, että leveän kantalihaksen jännittäminen venyttää jännettään huomattavasti enemmän kuin vastaavasti kaksoiskantalihaksen aktivointi siihen kiinnittyvää jännettä. Tulos osoittaa, että akillesjänteen osajänteiden ominaisuudet ovat erilaisia.
Tämä rotilla tehty havainto auttaa selittämään myös ihmisillä todettuja havaintoja. On mahdollista, että osajänteiden erilaiset jäykkyydet auttavat maksimoimaan elastisen energian varastoimisen ja hyödyntämisen kävelyssä, juoksussa ja hyppelyissä, joissa leveän ja kaksoiskantalihaksen roolit ovat hieman erilaisia.
Lisätietoja: Taija Juutinen (a.k.a. Finni), puh. +358405566582, [email protected]
Julkaisun tiedot:
Taija Finni, Michel Bernabei, Guus C. Baan, Wendy Noort, Chris Tijs, and Huub Maas: “Nonuniform displacement and strain between the soleus and gastrocnemius subtendons of rat Achilles tendon” in Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 11/2017, doi: 10.1111/sms.13001
Kuvateksti:
Akillesjänteen sisäinen liike on yhteydessä sen anatomiaan. Kuvassa sen rakenne rotalla. Lyhenteet: SOL = leveä kantalihas, LG = ulommainen kaksipäinen pohjelihas ja MG = sisimmäinen kaksipäinen pohjelihas.
Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1