Hammaslääkäriliitto on antanut lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Liitto on tyytyväinen siitä, että väestön kasvava tarve suun terveydenhuollon palveluille on ymmärretty, ja palvelut on pääosin asetettu samalle viivalle muiden palvelujen kanssa.
Liitto muistuttaa kuitenkin, että toimivan valinnanvapausmallin rakentaminen edellyttää lisäresursseja. Korvausmallin ja aikataulujen räätälöinnit eivät riitä. Kuten vaikutusarvioinnissa todetaan, lisäresursseja tarvitaan.
Hammaslääkäriliitto arvioi esitystä erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka laki turvaisi kaikille kansalaisille tarpeelliset ja riittävät suun terveydenhuollon palvelut.
Lain peruslähtökohta, jossa yksityiset tuottajat voivat päästä tasavertaisesti julkisten tuottajien rinnalle tuottamaan julkisia palveluja, on kannatettava, samoin periaatteeseen kiinteästi liittyvä järjestäjän ja tuottajan roolien erottaminen. Liitto on myös tyytyväinen siihen, että aiempaan esitykseen verrattuna maakunnan ei tarvitse enää yhtiöittää omia palvelujaan.
Lakiesityksessä paljon korjattavaa
Lakiehdotus muodostaa monimutkaisen kokonaisuuden, jossa on Hammaslääkäriliiton mukaan useita korjattavia kohtia.
Suunhoidon yksiköiden palveluvalikoiman sisältöä ja laajuutta ei esimerkiksi ole riittävän selkeästi määritelty. Suoran valinnan palveluiden olisi tarkoituksenmukaisinta ja kustannustehokkainta kattaa pääosin kaikki nykyiset perusterveydenhuollon palvelut, ja korvausjärjestelmä tulisi rakentaa sen mukaisesti.
Vaarana on hoitojen pirstaloituminen, jos nykyisiä ns. peruspalveluja (esimerkiksi purentahäiriöiden hoitoa, limakalvosairauksien hoitoa, leikkauksellisia hampaiden tai hammasjuurten poistoja, hammasprotetiikkaa) siirtyy muualle (liikelaitoksessa) toteutettaviksi tai pahimmassa tapauksessa jää kokonaan julkisen tuen ulkopuolelle.
Kiinteän korvauksen eli kapitaatiokorvauksen osuus on suoran valinnan suun terveydenhuollon palveluissa määritetty vähintään puoleksi. Liiton mielestä ainakin järjestelmän alkuvaiheessa se voisi olla korkeintaan 1/3 ja suoriteperusteiset korvaukset muodostaisivat 2/3. Kapitaatiokorvauksen suuri paino lisäisi alihoidon riskiä toimenpidevaltaisessa suun terveydenhuollossa.
Liikelaitoksen velvoite antaa laajasti asiakasseteleitä voi vaarantaa sairaalatasoiset palvelut. On kuitenkin hyvä, että lakiluonnoksessa on mainittu hammasproteettiset hoidot yhtenä asiakassetelin osa-alueena. On tärkeää, että maakunnissa on vahvat sairaalatasoista hoitoa antavat nykyisiä suusairauksien poliklinikoita vastaavat yksiköt, joissa on kaikkia hammaslääketieteen erikoisalojen palveluja.
Jotta järjestelmä tulee toimivaksi, siinä on oltava riittävästi tuottajia. On kokonaisuuden kannalta keskeistä, että siihen voivat liittyä ja toimia kaiken kokoiset tuottajat, myös pienet.
Väestön mahdollisuus saada palveluja yhdenvertaisesti pitää myös selvittää ja määritellä vielä tarkemmin. Erityisen tärkeätä tämä on palveluista helposti syrjäytyvien väestöryhmien/laaja-alaisesti palveluja tarvitsevien kohdalla. Palvelukokonaisuuteen tulee aina liittää myös suun terveydenhuollon palvelut. Niitä jokainen tarvitsee koko elämän ajan.
Lisätietoja:
Matti Pöyry, toiminnanjohtaja, Hammaslääkäriliitto, [email protected],
p. 050 1892
Anja Eerola, varatoiminnanjohtaja, Hammaslääkäriliitto, [email protected],
p. 050 540 7289
Lue Hammaslääkäriliiton koko lausunto täältä.
Osoitelähteet: Terveystoimittajat ry, Suomen Hammaslääkäriliitto ja ePressi.com
Suomen Hammaslääkäriliitto on hammaslääkärien ja alan opiskelijoiden asiantuntija- ja edunvalvontajärjestö. Liitto on mukana kehittämässä suun terveydenhuoltoa ja edistämässä suomalaisten terveyttä, www.hammaslaakariliitto.fi. Jaamme tietoa suunterveydestä myös I love suu -terveyskampanjalla, www.ilovesuu.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1