Perjantaina 2. kesäkuuta klo 12, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212
TtM Sari Järvisen terveyskasvatuksen väitöskirjan ”Ohjauksen kirjaaminen: tyypin 2 diabetespotilaiden omahoito ja osaaminen potilasasiakirjoissa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Helvi Kyngäs (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Tarja Kettunen (Jyväskylän yliopisto). Väitös on suomenkielinen.
Aikuistyypin, eli tyypin 2 diabetesta sairastava henkilö pystyy elämäntapamuutoksillaan parantamaan poikkeavia laboratorioarvojaan tai jopa pysäyttämään sairauden. Diabetespotilaan itse esille tuomat elämäntapojen muutostarpeet eivät kuitenkaan nouse osaksi omahoidon ohjausta, selviää Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi väittelevän Sari Järvisen väitöstutkimuksesta. Hoitajan näkökulma painottuu potilasasiakirjoissa olevissa ohjausta koskevissa kirjauksissa potilaan näkökulmaa enemmän.
Lain mukaan kirjausten pitäisi painottaa nimenomaan potilaan näkökulmaa.
– Jos muutostarpeet ovat hoitajan asettamia, potilas ei muuta omaa käyttäytymistään. Tämän seurauksena ohjaustilanteista kirjataan yhä uudelleen samoja muutostarpeita, eikä potilas kehity omahoidon osaamisessa, Järvinen toteaa.
– Tämä puolestaan johtaa siihen, ettei potilas saa palautetta omahoidossa onnistumisestaan, eikä ohjaus etene yhdessä suunnitellen, vaan kiertää kehää samojen muutostarpeiden ympärillä, Järvinen jatkaa.
Kirjauksissa on myös hyvää sisältöä
Tyypin 2 diabetespotilaan ohjaustilanteissa käsitellään Käypä hoito -suositusten mukaisia sisältöalueita.
– Pääasiassa kirjaukset painottuvat ravitsemukseen ja lääkehoitoon, mutta ohjaustilanteissa käsitellään myös liikkumiseen, painonhallintaan ja päihteidenkäyttöön liittyviä asioita, Järvinen kiittelee.
Jalkahoidon ohjausta ja mielialaan liittyviä asioita kirjataan kuitenkin hyvin niukasti.
– Uneen ja lepoon liittyvää omahoidon ohjausta ei kirjata lainkaan, vaikka niiden vaikutuksesta terveyteen on viime aikoina saatu runsaasti näyttöä, Järvinen ihmettelee.
Potilasasiakirjoihin olisi myös hyvä kirjata niitä keinoja, joilla muutosesteitä on ratkaistu.
– Potilas saattaa esimerkiksi sanoa, ettei voi liikkua ylipainon vuoksi. Tällöin potilasta voitaisiin ohjata esimerkiksi pyöräilemään tai uimaan, jolloin niveliin kohdistuva rasitus olisi hallittavissa. Tai jos potilas sanoo, ettei voi syödä terveellisesti, koska se on liian kallista, voitaisiin yhdessä käydä läpi perusruoka-aineita, joista voidaan valmistaa terveellistä ruokaa, Järvinen kertoo.
Muutostarpeiden ja muutoksille asetettujen tavoitteiden ja aikataulujen kirjaaminen hoitajan kanssa yhteistyönä vahvistaa potilaan tunnetta omahoidon ohjaukseen osallistumisesta.
–Tällä on merkitystä myös siksi, että potilaat voivat itse tarkastella Kanta-tietojärjestelmästä ohjaustilanteista tehtyjä kirjauksia ja palauttaa mieleensä niissä käsiteltyjä asioita, Järvinen perustelee.
Omahoidolla myös kansantaloudellisia vaikutuksia
Terveydenhuollon palveluiden muuttuessa yhä avopainotteisemmiksi potilaan omahoidon osaaminen korostuu. Omahoidon osaamisella on myös kansantaloudellisia vaikutuksia, sillä tyypin 2 diabetespotilaiden määrä on kasvussa. Esimerkiksi Keski-Suomen alueella tyypin 2 diabetespotilaiden määrä on noin 14 000 henkilöä, joiden hoito maksaa 18 miljoonaa. Kun mukaan otetaan lisäsairauksista syntyvä kustannus, nousee summa jo lähes 25 miljoonaan euroon vuodessa.
Lisätietoja:
Sari Järvinen, 040-824 7745, [email protected]
Viestintäharjoittelija Anni Laine, 050-4965 141, [email protected]
Sari Järvinen valmistui ylioppilaaksi Joutsan lukiosta vuonna 1987 ja sairaanhoitajaksi vuonna 1993 (sisätaudit ja kirurgia). Terveystieteiden maisterin tutkinnon hän suoritti Jyväskylän yliopistossa vuonna 2008. Nykyään hän työskentelee Joutsan terveyskeskussairaalan osastonhoitajana.
Teos on julkaistu Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health Research numerona 257, 145 s, Jyväskylä 2017, ISSN: 0356 1070, ISBN: 978 951 39 7078 9. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, [email protected].
Jyväskylän yliopisto on yksi maamme suosituimmista ja tuloksellisimmista yliopistoista. Painoalamme ovat oppiminen ja opetus, luonnontieteet, kielet ja kulttuuri, liikunta ja informaatioteknologia. Olemme johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutusviejä. Akateemiseen yhteisöömme kuuluu 15 000 perus- ja jatko-opiskelijaa 90 maasta, 20 000 aikuisopiskelijaa ja 2 500 työntekijää. Lisätietoja: [email protected] www.jyu.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1