Tupakoinnin riskeistä tunnetaan yleisesti keuhkosyöpä, keuhkosairaus, sydänsairaus, osteoporoosi. Vähemmän tunnettua on tupakan yhteys keskenmenoihin, kohdun ulkopuoliseen raskauteen, lapsen alhaisempaan syntymäpainoon sekä lapsettomuuteen. Lapsettomuuspotilaiden haastatteluissa on tullut ilmi, että vain vajaa puolet vastanneista on pitänyt tupakointia merkittävästi hedelmällisyyttä heikentävänä tekijänä.
Tupakoinnin vaikutuksesta lisääntymisterveyteen on saatu viime aikoina runsaasti uutta tutkimustietoa. Tupakointiin liittyy alentunut hedelmällisyys, lisääntyneet raskauden aikaiset komplikaatiot sekä hedelmöityshoitojen heikommat tulokset. Tupakansavu sisältää tuhansia eri aineosia (mm. nikotiinia, polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä ja kadmiumia), joilla on erityyppisiä vaikutuksia.
Tupakansavun haitat kohdistuvat lisääntymistapahtumien jokaiseen eri osa-alueeseen: munarakkuloiden kehittymiseen, sukuhormonituotantoon, alkion kulkeutumiseen kohtuun, kohdun limakalvon vastaanottokykyyn, limakalvon verisuonten muodostumiseen, kohdun verenvirtaukseen ja kohdun lihaskerroksen toimintaan. Vastaavasti miehellä tupakansavu heikentää siittiöiden muodostumisprosessia ja siittiöiden laatua. Lisäksi tupakka aiheuttaa lantion pienissä suonissa muutoksia, jotka johtavat erektiohäiriöihin.
Tupakka ja siittiöt
Tupakan tiedetään vähentävän siittiöiden määrää ja heikentävän niiden laatua sekä lisäävän DNA-vaurioita. Siittiöiden DNA:n lisääntynyt pilkkoutuminen osaltaan heikentää raskaaksituloa. Tämä näkyy myös hedelmöityshoitojen pienentyneinä raskausprosentteina.
Tupakka ja munasolut
Naisten tupakointiin liittyy keskimäärin 2 vuotta aikaisempi kuukautisten loppumisikä (menopaussi). Tämä on seuraus pienentyneestä munasarjojen munarakkulareservistä. Tupakansavun metaboliitteja on löydetty munasarjan follikkelinesteistä ja on oletettavaa, että tupakointi aiheuttaa heikentyneen follikkelikehityksen. Myös passiivisilta tupakoijilta on mitattu tupakan metaboliitteja follikkelinesteestä. Kadmiumin tiedetään lisäksi häiritsevän munasarjojen estrogeenituotantoa.
Tupakansavun metaboliitteja löytyy alkioista ja kohdun limakalvolta osoittaen, että alkion kehitys alkaa melkoisen myrkyllisessä ympäristössä. Munanjohtimien värekarvasolujen toiminta häiriintyy tupakansavusta ja alkion kulku vaikeutuu lisäten kohdunulkoisen raskauden mahdollisuutta.
Hedelmöityshoidot (IVF) ja tupakointi
Lapsettomuushoidoissa nähdään tupakoijilla pienemmät raskausluvut. IVF-hoidossa saadaan vähemmän munasoluja hedelmöitykseen ja hedelmöitysprosentti on alhaisempi. Lisäksi alkion kiinnittymisprosentit ovat pienempiä kuin tupakoimattomilla.
Tupakointi ja raskaus
Tupakointi vaikuttaa haitallisesti raskauden kulkuun aiheuttaen enemmän varhaisraskauden keskenmenoja, kohdunulkopuolisia raskauksia sekä sikiön pienipainoisuutta. Sikiön kasvuhäiriön riski suurenee kaksin-kolminkertaiseksi ja tupakoivien äitien lapset syntyvät 200 g kevyempinä. Nikotiinin tiedetään heikentävän kohdun ja istukan verenkiertoa ja sitä kautta sikiön hapensaantia. Hiilimonoksidi puolestaan vähentää hapen kuljetusta sikiön kudoksiin. Tupakointi raskauden aikana lisää sikiön kasvuhäiriön, ennenaikaisen synnytyksen, istukan ennenaikaisen irtoamisen ja etisen istukan vaaraa.
Äidin tupakointi raskauden aikana vähentää sekä poika- että tyttösikiön sukusolujen ja somaattisten solujen määrää. Miespuoliset sikiöt altistuvat enemmän tupakoinnille, mikä johtaa aikuisiässä heikentyneeseen siittiötuotantoon.
Tupakoinnin aikaisemmin lopettaneilla haitalliset vaikutukset eivät todennäköisesti ole vielä ehtineet kehittyä ja monissa tutkimuksissa tupakoinnin lopettaneita pidetään tupakoimattomina. Kriittisenä ajankohtana on pidettävä sikiönkehitystä, jolloin sikiö on erittäin herkkä tupakansavulle. Huolimatta erilaisista ja eri herkkyyden omaavista ajankohdista tulisi teinejä, hedelmällisessä iässä olevia naisia ja miehiä sekä raskaana olevia naisia rohkaista lopettamaan tupakanpoltto.
Päätös tupakoinnin lopettamisesta ennen lasten hankkimista on merkittävä elämänpituinen investointi vanhempien, lasten ja sitä seuraavan sukupolven hyvinvointiin ja lisääntymisterveyteen!
Lääkärit tupakkaa vastaan -verkostoon kuuluu noin 400 eri alojen lääkäriä ja hammaslääkäriä. Verkoston päämääränä on ehkäistä tupakoinnin aloittamista, tukea tupakoinnin lopettamista ja edistää tupakkaan liittyvien sairauksien hoitoa ja ehkäisyä.
Lisätietoja:
Aira Lahtinen, verkoston sihteeri, [email protected], 040-578 3668
puheenjohtaja Olli Simonen, [email protected]
Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry on vuonna 1989 tupakkapolitiikan kehittämiseen perustettu kansanterveysjärjestö. Toiminta painottuu tupakkatuotteiden käytön loppumiseen ja aloittamisen ehkäisyyn. Tavoitteena on Savuton Suomi 2040. Suomen ASH hallinnoi Savuton Suomi 2040 -hanketta ja avustaa Lääkärit tupakkaa vastaan -verkostoa viestinnässä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1