Etelä-Karjalan maakunnallinen hyvinvointityöryhmä esitti kolmea pääteemaa valtuustokauden 2021–2025 hyvinvointisuunnitelmaan: terveelliset elintavat, mielen hyvinvointi ja työllisyyden edistäminen.
Hyvinvointiin liittyy sekä fyysisiä, taloudellisia että sosiaalisia asioita. Kaikkien osa-alueiden hyvä tasapaino edesauttaa omaa ja läheisten hyvinvointia niin nuorilla, työikäisillä kuin ikäihmisillä. Apua on mahdollista saada, kun jokin hyvinvointiin liittyvä osatekijä ei ole omassa elämässä kunnossa.
Elintapaohjausta annetaan Etelä-Karjalassa kaiken ikäisille. Tavoitteena on hyvinvointia ja terveyttä edistävien osa-aleuiden kuten ravitsemuksen, riittävän liikunnan ja unen vahvistaminen ja tukeminen. Mielen hyvinvointiin kiinnitetään huomiota sekä lasten ja perheiden, että ikäihmisten tilannetta seuraamalla ja auttamalla.
Elintapaohjauksesta apua ylipainon tuomiin ongelmiin
– Arkiaktiivisuuden väheneminen, istumisen lisääntyminen ja epäterveelliset ruokatottumukset huolettavat eritoten ylipainon ja diabetesriskin lisääntymisen ja yleiskunnon heikkenemisen takia, kertoo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö Aija Rautio Eksotelta.
– Ylipaino ja sen torjunta on Etelä-Karjalassa erityinen haaste: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mittareiden ja ennusteen mukaan olemme nykyisellä menolla pian maan painavin maakunta. Etelä-Karjalassa 25–74-vuotiaissa lihavien osuus tulee kasvamaan sekä miehillä, että naisilla yli 31 prosenttiin. Lihavuus ja ylipaino tuovat mukanaan oheissairauksia, joita on syytä hoitaa kuntoon etupainotteisesti – ei vasta sairauksien jo tullessa esiin.
Hyvinvointivalmentajalla vuonna 2021 käyneistä suurin osa tuli ylipainon tai kohonneen verenpaineen takia. On laskettu, että mikäli Etelä-Karjalassa lihavuus vähenisi 1 % 10 vuoden ajan nykytilaan verrattuna välttyisi 25–74-vuotiaista 238 henkilöä sairastumasta tyypin 2 diabetekseen.
Viime vuosien aikana ravintotottumuksiin on saatu parannusta aikaiseksi. Tässä auttaa myös mahdollisuus osallistua liikuntaryhmiin omilla paikkakunnilla.
Työikäisille on järjestetty matalan kynnyksen ohjattuja liikuntaryhmiä ja liikunta- ja elintapaneuvontaa on viety lähelle kuntalaisia. Myös ulkoliikuntapaikkoja kuten esimerkiksi kuntoportaita ja liikuntapuistoja on lisätty ja huollettu. Maksuttomat liikuntapaikat edistävät kuntalaisten yhdenvertaisuutta.
Mielen hyvinvointiin panostetaan palveluja lisäämällä
Mielenterveysongelmien määrä Suomessa on kasvussa. Työikäiset ja opiskelijat uupuvat. Nuorten mieli järkkyy. Vanhempi ikäpolvi kärsii yksinäisyydestä, masennuksesta ja ahdistuneisuudesta.
Nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt Etelä-Karjalassa kuten myös koko maassa. Etelä-Karjalassa mielen hyvinvointia edistäviä toimia on lisätty esimerkiksi monipuolisella kulttuuritarjonnalla, etsivällä nuorisotyötoiminnalla, yksinäisyyden lieventämisellä ja yhteisöllisyyden lisäämisellä. Alueen kunnissa on myös lisätty lasten ja perheiden elintapaohjausta.
Nuorille työkaluja, tukea ja apua selviytyä arjen haasteista
Nuorten lisääntynyt häiriökäyttäytyminen puhuttaa maakunnassa – nuoren väkivaltaisuuksien taustalla on usein kokemus siitä, että on irrallaan yhteiskunnasta. Sen ehkäiseminen ja muuttaminen ei tapahdu hetkessä. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Nuoret itse osaavat auttaa itseään ja omaa lähipiiriään, kun heille annetaan siihen apua, tukea ja työkaluja.
– Meidän aikuisten ja auttajien on hyvä jalkautua nuorten luo, kuunnella heitä. Nuoret itse ovat pyytäneet apua – meidän on tuettava heitä siinä, toteaa Aija Rautio.
– Meillä on hyviä esimerkkejä yhteistyöstä monella tasolla. Esimerkiksi Lemillä nuoret ovat korjanneet ikäihmisten polkupyöriä ja rollaattoreita – näin luotu yhteistyö on monella tavalla hedelmällistä ja auttaa yhtä lailla nuoria, kuin vanhempia.
– Yhteistyö on avainsana sekä eri ikäisten ihmisten, että eri tekijöiden ja ammattilaisten osalta. Yhdessä tekemällä ja maakunnan kipupisteisiin tarttumalla saamme asioita eteenpäin ja lisäämme ihmisten hyvinvointia konkreettisesti.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi edistetään koulukummi- ja Kiva-koulu toiminnalla. Kouluissa toteutettiin oppilaille tunne- ja vuorovaikutustaitotunteja. Mielen hyvinvointia vahvistettiin myös monipuolisella kulttuuritarjonnalla kuten esimerkiksi Metku-toiminnalla.
Yhteistyö jatkuu myös hyvinvointialueella
Elämä on viimeisten vuosien aikana ollut monella lailla epävarmaa maailmantilanteen takia. Sekä koronapandemia, että Ukrainan sota ovat tuoneet paljon epävarmuutta, huolta ja työttömyyttä. Maailman tilanteelle emme itse voi mitään mutta yhdessä asioita eteenpäin hoitaen voimme toivottavasti parantaa oman lähipiirimme tilannetta.
Lisätietoa medialle:
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö Aija Rautio, [email protected], p. 044 791 4833
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnan 130 000 asukkaalle 9 kunnan alueella. Eksote aloitti toimintansa vuonna 2010 ja on edelläkävijä sote-palveluiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä ja tuottamisessa. Olemme onnistuneet tuomaan palveluja lähelle asiakasta muun muassa liikkuvien ja matalan kynnyksen palvelujen sekä digitalisaation avulla. Kaikessa toiminnassa pyrimme siihen, että eteläkarjalaiset voivat luottaa oikea-aikaiseen, arvioituun ja tarpeen mukaiseen palveluun ja hoitoon, joka tuottaa haluttuja vaikutuksia asiakkaille, ammattilaisille, kunnille ja talouteen. Vuoden 2023 alussa aloittava Etelä-Karjalan hyvinvointialue rakentuu vuodesta 2010 alkaneeseen työhön alueen asukkaiden terveydenhuollon hyväksi. Eksote on maakunnan suurin työnantaja ja noin 5000 henkilön työpaikka.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1