Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » Suomi mukana laajassa kansainvälisessä sydänterveystutkimuksessa

Pilgrim Oy

Suomi mukana laajassa kansainvälisessä sydänterveystutkimuksessa

Tiedote.
Julkaistu: 24.05.2012 klo 13:54
Julkaisija: Pilgrim Oy

Hoitamaton uniapnea voi olla sydämen vajaatoimintapotilaalle kohtalokas


Toukokuun 2012 aikana Suomessa käynnistyy laaja kansainvälinen uniapnean ja sydämen vajaatoiminnan yhteyttä selvittävä tutkimus (SERVE-HF). Kaksivuotiseen tutkimukseen osallistuvat Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä TAYS Sydänkeskus Oy. Suomen tutkimusta johtaa LT, kardiologian dosentti, ylilääkäri Veli-Pekka Harjola HYKS:istä. Tampereen Sydänkeskuksessa tutkimuksesta vastaa kardiologi Petri Haataja. Tutkimuksessa tehtävistä unitutkimuksista vastaa professori Olli Polo. Vastaavaa tutkimusta ei olla aikaisemmin toteutettu Suomessa.


Unenaikaiset hengityshäiriöt ovat hyvin yleisiä sydämen vajaatoimintapotilailla. Esiintyvyys on jopa 50-75 %.

Huolimatta monipuolisesta nykyaikaisesta lääkehoidosta sydämen vajaatoiminta aiheuttaa potilaille usein elämää rajoittavia oireita ja johtaa päivystyksellisiin sairaalahoitoihin. Tämän lisäksi sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kuolleisuus on suuri. Sen vuoksi tarvitaan uusia hoitomuotoja, jotka vähentävät oireita, sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta sekä parantavat elämänlaatua.

Nyt Suomessa käynnistyvän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia hyötyjä uniapnean hoidolla on mahdollista saavuttaa sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Parhaassa tapauksessa asiantuntijat uskovat tulosten avaavan uusia mahdollisuuksia sydämen vajaatoimintapotilaiden hoitoon ja elinajan pidentämiseen.

Sydämen vajaatoimintapotilailla usein sentraalista uniapneaa

Unenaikaiset hengityshäiriöt voivat olla haitallisia sydämen toiminnalle eri tavoin. Hengityshäiriöt aiheuttavat kudosten hapenpuutetta ja toistuvat unihäiriöt lisäävät sympaattisen hermoston aktiivisuutta aiheuttaen stressitilan elimistöön. Ahtauttavan uniapnean hoito jatkuvalla positiivisella ilmatiepainehoidolla (CPAP-hoito) korjaa nopeasti kudosten hapenpuutetta ja unihäiriöitä, joiden seurauksena joidenkin kuukausien kuluessa sympaattisen hermoston aktiivisuus korjaantuu normaaliksi. CPAP-hoito laskee myös verenpainetta.

Tutkimuksessa on osoitettu huomattavaa paranemista sydämen toiminnassa jo 1-3 kuukauden kuluttua hoidon alkamisesta, mutta tutkimusnäyttöä suuremmista potilasaineistoista ei vielä ole. CPAP-hoito on kuitenkin vakiinnuttanut asemansa ahtauttavan hengityshäiriön hoidossa.

Sentraalisessa uniapneassa hermoston säätelyvaikutukset sekä verenkierrolliset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin ahtauttavassa uniapneassa ja häiriö esiintyy useimmin sydämen vajaatoimintapotilailla. Se on itsenäinen kuolleisuutta lisäävä riskitekijä kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa. Sentraalista uniapneaa voi lievittää hapenannolla tai CPAP-hoidolla, mutta hengitystä tukeva mukaileva laitehoito (ASV-laitehoito) on näitä tehokkaampi.

Myöskään sentraalisesta uniapneasta ei laajoja seurantatutkimuksia ole toistaiseksi tehty. Ainoastaan yhdessä tutkimuksessa on selvitetty CPAP-hoidon merkitystä sentraalisessa uniapneassa sydämen vajaatoimintapotilailla. Sen perusteella tiedetään, että CPAP-hoito vähentää sentraalista uniapneaa, parantaa hapetusta ja sydämen supistustoimintaa, vähentää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja parantaa suorituskykyä. Sen sijaan CPAP-hoito ei vähentänyt kuolleisuutta tai sairaalahoidon tarvetta.

Mukaileva servoventilaatiohoito osoittautunut tehokkaimmaksi

Potilaan omaa hengitystä tukeva laitehoito (mukaileva servoventilaatio, ASV) ottaa huomioon potilaan hengitysvaiheet ja pystyy tasaamaan hengitystoiminnan vaihtelun tehokkammin kuin CPAP-hoito. Kyseistä laitetta on käytetty jo yli viiden vuoden ajan useille sadoille potilaille hengityssairauksissa, joissa hoito on osoittautunut turvalliseksi, helpoksi ja paremmin siedetyksi kuin CPAP-hoito.

Kansainvälisessä SERVE-HF -tutkimuksessa verrataan mukailevaa servoventilaatiohoitoa muuhun tavanomaiseen hoitoon potilailla, joilla on alentuneesta sydämen supistustoiminnasta johtuva sydämen vajaatoiminta ja sentraalinen uniapnea. Tutkimuksessa tullaan seuraamaan potilaiden vointia runsaan kahden vuoden ajan. Tulosten odotetaan valmistuvan vuonna 2015.

– Mikäli tulos on positiivinen, voisi se avata uusia mahdollisuuksia monen sydämen vajaatoimintapotilaan hoitoon, Veli-Pekka Harjola kiteyttää.

Lisätietoja:

Taina Tikka

Business Development Manager Cardiology & Diabetes 
ResMed Finland Oy
Puh: +358 9 8676 820, Mobile: +358 40 719 4831

taina.tikka@resmed.fiwww.resmed.fi

Liitetiedostot


Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs