75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Sotainvalidien Veljesliitto julkaisi kolme sotainvalidien terveydentilaa, elämänasennetta ja terveyspalvelujen käyttöä tarkastelevaa tutkimusta. Ne osoittavat, että vanhusikään selvinneet sotainvalidit eivät ole ikäisiään huonommassa kunnossa. Päinvastoin: muun muassa toimintakyvyn ja elinajan odotteen osalta he ovat ikäistään paremmassa asemassa.
Sotainvalideja lähdettiin vertaamaan samanikäisiin miehiin seuraavien oletusten saattelemana:
1) sotainvalidien saama jatkuva ja tehokas neuvontapalvelu sotilasvammalain etuuksiin ja moniin muihin sosiaali- ja terveysalan kysymyksiin,
2) heidän saama muuta väestöä runsaampi hoito ja kuntoutus sekä
3) oman järjestön antama vertaistuki
ovat vaikuttaneet myönteisesti sotainvalidien toimintakykyyn ja elämänlaatuun, sekä pidentänyt heidän elinaikaansa. Tieteellisessä mielessä hypoteeseja oli vaikea todentaa, mutta toisaalta muitakaan selittäviä tekijöitä tuloksille ei löytynyt.
Elävät kauemmin
Reijo Tilvis, Mikko Björkman, Timo Strandberg ja Kaisu Pitkälä vertailivat yli 74-vuotiaiden sotainvalidien ja muiden samanikäisten terveyttä, toimintakykyä ja kuolleisuutta.
Elinennusteissa aineiston sotainvalidit pärjäsivät selvästi muita paremmin. Ero oli 1,3 vuotta ja tilastollisesti merkitsevä. Tulosta tukee sotainvalidien kasvanut osuus ikäluokasta sotien lopun tilanteeseen verrattuna. Aiempia tutkimuksia aiheesta ei ole tehty.
Helsingin yliopistossa toteutettu Sotainvaliditeetin vaikutuksia ikääntyneiden miesten terveyteen, toimintakykyyn, elämänasenteisiin ja elinaikaan -tutkimus ei sen sijaan löytänyt eroja vertailuryhmien terveydentilassa, toimintakyvyssä, avuntarpeessa ja elämänasenteissa.
Ovat parempikuntoisia
Marja Jylhän, Linda Enrothin ja Antti Hervosen Tervaskannot 90+ on vanhenemiseen ja vanhimpien ihmisten terveyteen, toimintakykyyn ja elämäntilanteeseen kohdistuva tutkimuskokonaisuus. Tampereen yliopistossa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, miten iäkkäät sotainvalidit eroavat muusta väestöstä.
Selkeimmin tutkimuksessa kävi ilmi, että ainakaan sotainvalidit eivät näytä olevan terveytensä tai toimintakykynsä puolesta ikätovereitaan huonompia. Toimintakyvyltään tutkitut sotainvalidit olivat muihin saman ikäisiin miehiin verrattuna jopa parempikuntoisia: he mm. kävelivät paremmin ja nousivat raput ketterämmin.
Tutkimuksessa löydetyt erot sotainvalidien ja muiden saman ikäisten miesten välillä olivat hyvin pieniä, joten niihin pitää suhtautua varauksella. Voidaan kuitenkin päätellä, että jos sotainvalidien terveys, toimintakyky tai elämäntilanne poikkeaa ikätovereiden tilanteesta, ero on todennäköisemmin positiiviseen kuin negatiiviseen suuntaan.
Veljeskotien saattohoito vähensi siirtymisiä
Leena Forma, Jani Raitanen ja Marja Jylhä Tampereen yliopistosta ja Gerontologian tutkimuskeskuksesta selvittivät sotainvalidien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä verrattuna muihin saman ikäisiin miehiin.
Iäkkäiden sotainvalidien sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö kahtena viimeisenä elinvuotena –tutkimuksessa ei havaittu merkittäviä eroja Sotainvalidien ja muiden miesten palvelujen käytön määrässä. Myöskään hoitopaikkojen välisissä siirtymissä elämän loppuvaiheessa ei ollut eroa sotainvalidien ja muiden miesten välillä. Veljeskodeissa pysyttiin kuitenkin enemmän tai niihin palattiin takaisin muualla käydyn jakson jälkeen. Veljeskodit pystyivät hoitamaan asiakkaat elämän loppuun asti ja se vähensi siirtymien tarvetta ja todennäköisesti paransi näin elämän laatua.
Lisätietoja
pääsihteeri Markku Honkasalo0500 226 786[email protected] tiedottaja Marja Kivilompolo
Edellä käyden - vammoista huolimatta.
Sotainvalidien Veljesliitto on vuonna 1940 sotainvalidien itsensä perustama veteraani- ja vammaisjärjestö. Sen tavoitteena on pitää huolta sotainvalideista sekä heidän puolisoistaan ja leskistään.
Lue lisää www.sotainvalidit.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1