Suomalaisilla on reilusti varaa lisätä kasvisten käyttöä: päivittäinen kasvisten saanti jää keskimäärin alle suositellun tason, ja myös muualla Euroopassa kasvisten ja hedelmien käyttö alittaa kansalliset suositukset.1 Ravitsemusasiantuntijoiden mukaan kasvisten käyttö saadaan nousuun paremmalla ravitsemusviestinnällä sekä rohkeudella ja taidoilla käyttää kasviksia monipuolisesti.
Suomalaiset syövät kasviksia ja hedelmiä keskimäärin 300 g vuorokaudessa suosituksen ollessa puoli kiloa päivässä (1,2). Kasvisten käytön voisi jopa kaksinkertaistaa.
– Lähes kaikilla vastaanotolleni tulevista asiakkaista keskeisenä haasteena on kasvisten, hedelmien ja marjojen riittävä saanti, sanoo ravitsemusterapeuttina työskentelevä Leena Putkonen.
Putkosen mukaan kasvisten riittävä syönti on haasteena kaikilla, riippumatta perheiden taloudellisista tilanteista ‒ joskin rahavaikeudet hankaloittavat tilannetta entisestään. Saman on havainnut perheiden parissa ruokakasvatustutkimusta tekevä ravitsemusterapeutti Kaisa Kähkönen:
– Kasvisten käyttö perheissä on hyvin polarisoitunut. On paljon perheitä, jossa kasviksia syödään hyvin, mutta on myös niitä, joissa ei ole ollenkaan resursseja terveyttä edistävän ruokavalion kehittämiselle.
Suurimmiksi syiksi kasvisten vähäiseen saantiin asiantuntijat arvioivat erityisesti arjen kiireen ja puutteelliset ruoanvalmistustaidot. Ne johtavat helposti siihen, ettei ole aikaa tai mahdollisuutta miettiä erilaisia käyttötapoja kasviksille.
‒ Iänikuiset kurkkuviipaleet lautasen reunalla alkavat helposti tympimään, jos niille ei osata keksiä vaihtoehtoja, Putkonen antaa esimerkin.
Myös suomalaisten mielikuva kasvispuolivalmisteista ja niiden ravintoarvosta voisi olla positiivisempi: todellisuudessa esimerkiksi pakastus, kuivatus tai jauhaminen eivät juuri muuta elintarvikkeiden vitamiini- tai kivennäisainepitoisuuksia. Tärkeintä on, että kasviksia syödään, se missä muodossa niitä syödään, on sivuseikka.
– Hyvä käytännön vinkki ikääntyneiden kasvisten ja hedelmien käytön lisäämiseksi on esimerkiksi smoothieiden ja täysmehujen kohtuullinen käyttö, sanoo ravitsemusasiantuntija Satu Jyväkorpi.
Ravitsemusasiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että keinoja kasvisten ja hedelmien käytön lisäämiseen on olemassa. Tärkeään rooliin nousee nykyistä kekseliäämpi ja houkuttelevampi ravitsemuskasvatus ja -viestintä, joita suomalaiset vastaanottavat monelta taholta terveydenhuollon ammattilaisista kotitalousopettajiin ja mediasta personal trainereihin. Terveellisyyden sijaan kannattaisi välillä nostaa esiin muita lähestymistapoja ja argumentteja.
– Mahtava esimerkki onnistuneesta ravitsemusviestinnästä on Satokausikalenteri. Sen avulla kasvisten käytön monipuolistaminen onnistuu kuin itsestään ja satokauden herkuista saa parhaan hyödyn irti, kiteyttää Putkonen.
Hyvänä esimerkkinä innovatiivisesta toiminnasta on myös aistilähtöinen ruokakasvatus, jossa lasten kanssa tutustutaan erilaisin kasviksiin kaikkien aistien avulla ja keskustellaan kokemuksista myönteisessä ilmapiirissä.
Kasvisten käyttö ja suositukset eri Euroopan maissa (1)
Kaisa Kähkönen, Leena Putkonen ja Satu Jyväkorpi olivat mukana eurooppalaisen Fruit Juice Matters -ohjelman järjestämässä asiantuntijapaneelissa marraskuussa. Paneelissa etsittiin syitä suomalaisten liian vähäiseen kasvisten ja hedelmien saantiin ja ideoitiin yhdessä yleisön kanssa keinoja käytön lisäämiseen.
Lähteet
1. Callewaert T., De Kraker S., Horemans S., De Rycker J. 2016 Comparing fruit and vegetable consumption and recommendations in food-based dietary guidelines across Europe.
2. Anni Helldán, Susanna Raulio, Mikko Kosola, Heli Tapanainen, Marja-Leena Ovaskainen, Suvi Virtanen. Finravinto 2012 -tutkimus – The National FINDIET 2012 Survey. ISBN 978-952-245-950-3 (painettu); 978-952- 245-951-0 (verkko) THL. Raportti 16/2013, 187 s. Helsinki 2013.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Viestintätoimisto Akvamariini, Sanna Talvia ravitsemusasiantuntija (FT), p. 09 241 0072,
[email protected]
Kasvisten käyttö ja suositukset eri Euroopan maissa (1).png
Koko: 0,25 MB Tyyppi: png Resoluutio: 1144x678Kasvisten käyttö ja suositukset eri Euroopan maissa (1).png
Koko: 0,25 MB Tyyppi: png Resoluutio: 1144x678Fruit Juice Matters -ohjelma
Fruit juice Matters on täysmehualan Euroopan järjestön AIJN:n (European Fruit Juice Association) 14 maassa käynnissä oleva Euroopan laajuinen ohjelma, joka käynnistyi Suomessa syksyllä 2016. Fruit Juice Matters -ohjelman avulla Euroopan täysmehualan järjestö AIJN pyrkii oikaisemaan virheellisiä käsityksiä tarjoamalla selkeää, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa täysmehusta ja ohjeistamaan sen käyttöä eri maiden omien ravitsemussuositusten mukaan AIJN tukee myös viljelijöitä, pakkaajia ja muita hedelmämehualan toimijoita. Lisätietoa ohjelmasta osoitteesta https://fruitjuicematters.eu/en/about-fruit-juice-matters.
Kaikki voitava on tehty sen varmistamiseksi, että tämän asiakirjan tiedot ovat luotettavasti valmistettuja
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1