Tuoreen eurooppalaisen raportin mukaan eri maiden kansallisissa hedelmien ja vihannesten saantisuosituksissa on selviä eroja. Suurella osalla eurooppalaisista jää syömättä jopa puolet päivän suositelluista hedelmä- ja vihannesannoksista. Yhden pienen täysmehulasillisen nauttiminen päivässä voi Euroopan väestön tasolla tuoda 51 % kasvun hedelmien ja vihannesten saannissa kohti niiden eurooppalaista saantisuositusta.
Monet eurooppalaiset eivät vieläkään syö päivittäin suositeltua määrää hedelmiä ja kasviksia, vaikka niiden tärkeyttä terveellisessä ruokavaliossa on toistuvasti korostettu kansanterveydellisessä viestinnässä. (1,2) Katsaus Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) koostama eurooppalaisten ruoankulutusta koskeva tietokanta paljastaa, että eurooppalaiset nauttivat keskimäärin vain 55 % suositellusta hedelmien ja vihannesten määrästä. (3)
AIJN:n eli Euroopan täysmehualan järjestön markkinaraportissa kyseessä olevia maita koskevista tiedoista ilmenee, että eurooppalaiset nauttivat keskimäärin 31 ml 100 % täysmehua päivässä hedelmien ja vihannesten kulutuksen lisäksi. (4) Euroopan väestön keskiarvoinen hedelmien ja vihannesten kulutus (294,1 g/hlö/pv) voisi parantua merkittävästi, jos ihmiset joisivat päivittäin pienen 150 ml:n lasillisen 100 % täysmehua nykyisen keskiarvon, 31 ml:n, sijasta. Tämä lisäisi hedelmien ja vihannesten kulutusta 51 %:lla.
– Muutos olisi yksinkertainen, mutta auttaisi monia ihmisiä sisällyttämään hedelmiä ja vihanneksia ruokavalioonsa, raportin koostanut Tanja Callewaert European Specialized Dietetic Network of European Federation of the Associations of Dieticians -verkostosta sanoo.
Täysmehun käytön lisäämisestä puhuttaessa toisinaan nousee esille huoli täysmehun sokeripitoisuudesta. Täysmehu sisältää hedelmän luontaista sokeria. Sen sijaan yleinen käsitys täysmehuun lisätystä sokerista ei pidä paikkaansa: 100% täysmehu ei koskaan sisällä lisättyä sokeria. Sokeri lisääminen täysmehuun on kielletty lailla (5), mikä selittänee myös, miksi monet tutkituista maista lukevat täysmehun yhdeksi annokseksi hedelmää. (6)
Esimerkiksi pieni lasillinen appelsiinitäysmehua sisältää vain 3,5 % päivittäisistä kilokaloreista kevyttä työtä tekevän naisen 2000 kilokalorin ruokavaliossa. (7) Lasillinen täysmehua auttaisi kuitenkin kuromaan kiinni hedelmien ja vihannesten riittämätöntä käyttöä monissa maissa.
Maat suunnittelevat ruokaperustaiset ravitsemussuosituksensa (Food-Based Dietary Guidelines, FBDG) noudattaen tarkasti kansainvälisten neuvoa-antavien asiantuntijatahojen suosituksia. Tällaisia toimijoita ovat esimerkiksi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA sekä Maailman terveysjärjestö WHO. Suomessa ruokaperustaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat Pohjoismaissa yhteisesti linjattuihin ravitsemussuosituksiin.
EFSAn mukaan kansallisten terveysviranomaisten kannattaa rohkaista ihmisiä syömään terveellisesti tarjoamalla heille kattavaa, yksinkertaista ja helposti muistettavaa tietoa ja suosituksia. Selvityksen mukaan kansalliset suositukset ovat kuitenkin usein monimutkaisia kuluttajan silmissä. Ne myös eroavat merkittävästi toisistaan Euroopan maiden välillä hedelmien, vihannesten ja täysmehun käyttömäärän suhteen.
– Suosituksissa tosiaan on eroja ja täysmehun rooli suosituksissa vaihtelee. Eroja tarkastellessa tulee kuitenkin muistaa, että niiden taustalla voivat olla myös erot paikallisessa ruokakulttuurissa ja terveyshaasteissa. Täysmehua ei kuitenkaan nykyisen tutkimusnäytön perusteella voi niputtaa yhteen sokeroitujen juomien ja mehujen kanssa. Siksi sen roolia tulee tarkastella tutkimusperustaisesti suosituksia laadittaessa, Fruit Juice Matters -ohjelman Suomen ravitsemusasiantuntija FT Sanna Talvia sanoo.
Finravinto-tutkimuksen mukaan suomalaisten miesten keskimääräinen kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutus vuonna 2012 oli 309 g ja naisten 372 g. (8) Luku ei sisällä täysmehuja, joita miehet nauttivat keskimäärin 0,64 dl ja naiset 0,39 dl. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa hedelmien ja vihannesten päivittäiseksi saanniksi ilman täysmehuja suositellaan 500 grammaa. (9) Täysmehuja suomalaisen suosituksen mukaan voi nauttia yhden lasillisen päivässä aterian yhteydessä.
Selvityksessä tarkastelluista 19:stä Euroopan maasta 14 lukee täysmehun kuitenkin yhdeksi päivän hedelmä- ja vihannesannoksista.
– On mielenkiintoista, että maissa, joissa täysmehu ei kuulu hedelmä- ja vihannessuosituksen piiriin, suositusta noudatetaan huonommin kuin keskimäärin Euroopassa. Näissä maissa siis pienempi osuus ihmisistä saavuttaa hedelmien ja vihannesten suositellun päiväsaannin. Pieni lasillinen täysmehua päivässä voi auttaa maita ja niiden väestöjä saavuttamaan kansalliset ja kansainväliset hedelmä- ja vihannessuositukset, Callewaert sanoo.
1 Food and Agriculture Organization of the United Nations (website), food dietary guidelines; http://www.fao.org/nutrition/nutrition-education/food-dietary-guidelines/en/
2 The EFSA Comprehensive European Food Consumption Database – 2016 (accessed in august 2016) https://www.efsa.europa.eu/en/food-consumption/comprehensive-database
3 The EFSA Comprehensive European Food Consumption Database – 2016 (accessed in august 2016) https://www.efsa.europa.eu/en/food-consumption/comprehensive-database
4 AIJN Market Report 2016 http://viewer.zmags.com/publication/1d1b0aa7#/1d1b0aa7/20
5 Official Journal of the European Union. Directive 2012/12/EU of the European Parliament and of the Council. Available at: http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServdo?uri=OJ:L:2012:115:0001:0011:EN:PDF
6 Food and Agriculture Organization of the United Nations (website), food dietary guidelines; http://www.fao.org/nutrition/nutrition-education/food-dietary-guidelines/en/
7 Appelsiinitäysmehu: 69 kcal / 150 ml, 69 kcal / 2000 kcal = 3,45 %, (lähde: https://fruitjuicematters.fi/fi/ravintoprofiili)
8 Ovaskainen M-L, Männistö S, Tapanainen H, Raulio S, Virtanen S, Peltonen M. Aikuisten ruokavaliossa tarvitaan terveyttä edistäviä muutoksia. Tutkimuksesta tiiviisti 35, marraskuu 2015. THL, Helsinki. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-570-7
9 Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014. Saatavissa: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussuositukset/aikuiset/
Fruit Juice Matters
Fruit Juice Matters on Euroopan laajuinen ohjelma, joka tähtää täysmehua koskevan luotettavan tieteellisen tutkimuksen ja tiedon jakamiseen. Valtaosa täysmehua koskevasta näytöstä osoittaa täysmehulla olevan myönteisiä tai neutraaleja terveysvaikutuksia. Kun täysmehua nautitaan kohtuudella osana terveellistä elämäntapaa, se tukee hedelmien ja vihannesten saantia. Lue aiheesta lisää osoitteessa: https://fruitjuicematters.fi/fi/tietoa-fruit-juice-matters-ohjelmasta.
AIJN
AIJN, eli Euroopan täysmehualan järjestö, on täysmehualaa EU:ssa edustava organisaatio. Se edustaa alaa aina mehun tuottajista sen pakkaajiin. AIJN on perustettu vuonna 1958. Kyseessä on kansainvälinen voittoa tavoittelematon, Belgian lainsäädännön piiriin kuuluva organisaatio. AIJN on rekisteröity Euroopan parlamentin ja komission yhteiseen avoimuusrekisteriin. Rekisteri on verkossa toimiva lobbaustoimia koskeva tietokanta, johon organisaatioiden on ilmoitettava itsensä saadakseen yhteyden Euroopan komission ja parlamentin virkamiehiin. Lue aiheesta lisää osoitteessa: www.aijn.org/about.
Kaikki voitava on tehty sen varmistamiseksi, että tämän asiakirjan tiedot ovat luotettavia ja varmistettuja. Tiedot on tarkoitettu käytettäväksi perustana ei-kaupalliselle viestinnälle ja ainoastaan ammattilaisyleisölle. Tässä asiakirjassa esitettyjä tietoja ei pidä käyttää ravitsemus- tai terveysväittäminä suoraan kuluttajille suunnatussa viestinnässä. Julkaisun käyttäjien tulisi olla tietoisia siitä, että näiden tietojen käyttäminen tarkoituksen vastaisessa yhteydessä, tietojen muokkaaminen, kuten sanamuotojen muuttaminen tai lisäysten tekeminen sekä kuvitusten lisääminen voivat johtaa oikeudellisiiin seurauksiiin. AIJN ei siis ole missään vastuussa vahingoista, jotka johtuvat tämän asiakirjan käytöstä tai asiakirjan sisältämistä tiedoista. AIJN ei takaa tai tue kolmansien osapuolien tässä asiakirjassa esittämiä mielipiteitä tai näkemyksiä, eikä se ota mitään vastuuta tällaisiin näkemyksiin tai mielipiteisiin tukeutumisesta.
Lisätietoja: Viestintätoimisto Akvamariini, Sanna Talvia ravitsemusasiantuntija (FT), 09 241 0072, [email protected]
Täysmehu eurooppalaisissa ruokaperustaisissa ravitsemussuosituksissa
Ruokaperustaisia ravitsemussuosituksia käsittelevässä katsauksessa tarkastellaan suosituksia Euroopassa. Siinä arvioidaan, kuinka yhteneväisiä kansainväliset ja eurooppalaiset ohjeistukset (FAO ja Euroopan Unioni) ovat ja kuinka niitä tulkitaan kansallisissa suosituksissa. Lisäksi luodaan katsaus täysmehun rooliin suosituksissa.
Kyseessä on todennäköisesti ensimmäinen katsaus, joka valottaa maiden erilaisia lähestymistapoja kansallisten suositusten laatimisessa. Se tarkastelee myös tapaa, jolla täysmehu esitetään kansallisissa suosituksissa.
Katsauksessa nostetaan esille kolme kriittistä kysymystä: Kuinka kuilua suositusten ja kulutuksen välillä voidaan kaventaa? Onko olemassa looginen selitys siihen, miksi yksi maa suosittelee ruokia, joiden kulutusta toiset suosittelevat välttämään? Millaiset tekijät voivat selittää suositusten noudattamista?
Katsauksen tärkeimpiä huomioita:
Kaikissa eurooppalaisissa suosituksissa tunnustetaan hedelmien ja vihannesten syönnin tärkeys, mutta tulkinnat niiden määritelmästä vaihtelevat. Esimerkiksi:
Täysmehuun liittyviä kysymyksiä kansallisissa suosituksissa:
Kansallisissa suosituksissa määritellään maasta riippuen, että yhtä hedelmäannosta vastaava määrä täysmehua on 80 ja 300 gramman välillä.
Katsauksessa ei tehdä lopullisia johtopäätöksiä, mutta siinä herätellään tarkastelemaan olemassa olevia kulutustietoja kasviksista ja hedelmistä suhteessa niitä koskeviin suosituksiin.
Comparing fruit and vegetable consumption and recommendations in food-based dietary guidelines across Europe. Callewaert.T; De Kraker.S; Horemans. S; Derycker.J; 2016, August 8.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1