Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Terveys » PHSOTEY tiedottaa: Akuuttihoidon ja kuntoutuksen parantamiseksi esitetään yhtenäistä mallia Päijät-Hämeessä

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

PHSOTEY tiedottaa: Akuuttihoidon ja kuntoutuksen parantamiseksi esitetään yhtenäistä mallia Päijät-Hämeessä

Tiedote.
Julkaistu: 28.01.2015 klo 17:00
Julkaisija: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

Päijät-Hämeessä halutaan kehittää akuuttivuodeosastohoitoa ja kuntoutusta asiakaslähtöisemmäksi. Uudella toimintamallilla halutaan varmistaa, että potilas saa akuuttiin sairauteensa nopean, tasalaatuisen hoidon ja kuntoutuksen koko maakunnan alueella. 

Uudessa palvelurakennemallissa tarkastellaan akuuttivuodeosaston ja kuntoutuksen palvelujen tuottamista koko maakunnan tasolla.

Mallissa esitetään perustettavaksi kuntoutukseen painottuvia arviointiyksikköjä. Esimerkiksi aivoinfarktipotilaat lähetettäisiin jatkohoitoon juuri heidän kuntoutukseensa erikoistuneeseen yksikköön. Myös avohoidon palveluja esitetään vahvistettaviksi.

- Jos Päijät-Hämeessä ei yhdessä muuteta palvelurakennetta merkittävästi, emme kykene jatkossa vastaamaan väestön palveluiden kasvavaan kysyntään resurssien vähetessä, toteaa projektipäällikkö Arja-Tuulikki Wilén Päijät-Hämeen liitosta.

Terveydenhoitohenkilöstöä eläköityy tulevina vuosina paljon ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointi vaikeutuu. Lisäksi palvelurakenteen muutoksella haetaan kustannusten hillitsemistä. Merkittävä osa syntyvistä säästöistä kyetään siirtämään kotipalveluiden tukemiseen. 

Vuodeosastoilla hoidetaan nyt sekä akuutteja, pitkäaikaishoitoa vaativia ja kuntoutusta edellyttäviä potilaita. Tämä ei ole mielekästä, koska henkilöstörakenne ja osaaminen eivät välttämättä tue riittävästi ja oikealla tavalla potilaan hoidon tarpeita.

Akuuttipotilaiden arvioiminen ja hoitaminen käytännössä edellyttävät erilaisia valmiuksia henkilöstöltä, kuntouttavan hoitotyön osaamistarve kasvaa.

 - Haasteena lisäksi alueella on se, että laitoshoidossa olevien potilaiden määrä on liian suuri. Nykymallilla järjestettynä palvelut eivät tavoita kaikkia maakunnan asukkaita yhdenvertaisesti ja palvelut eivät ole tasalaatuisia, Wilén jatkaa. 

Jatkossa voitaisiin käytännössä toimia niin, että esimerkiksi aivoinfarktipotilaat lähetetään jatkohoitoon heidän kuntoutukseensa erikoistuneeseen yksikköön.

- Erikoistumalla saavutetaan sekä laadullisesti että taloudellisesti paremmat tulokset: hoitojaksot lyhentyvät, potilas ei palaa sairaalaan yhtä herkästi ja pärjää paremmin kotona. Tästä on hyviä kokemuksia esimerkiksi Ruotsista, toteaa toimintamallia kehittämässä ollut asiakkuusjohtaja Olli Tolkki NHG:sta.

Suomessa akuuttihoito on pääsääntöisesti hoidettu hyvin, mutta kuntouttavaa hoitotyötä ei ole mahdollistettu riittävästi. Potilaiden toimintakyky on heikentynyt, jonka seurauksena he ovat joutuneet pitkäaikaishoitoon. 

- Tämä on erityisesti inhimillisesti, mutta myös taloudellisesti kestämätöntä. Tällä hetkellä sirpaleisesti usean kunnan alueella järjestetty vuodeosastohoito ei pysty vastaamaan haasteisiin, Wilén kiteyttää.


Maakunnallisessa palvelurakennemallissa esitetään, että:

1)    Potilaille tarjotaan tasalaatuisemmat ja tehokkaat akuuttihoitopalvelut. Niillä varmistetaan se, että potilas saa akuuttiin sairauteensa nopean hoidontarpeen arvion, diagnoosin ja hoidon aloituksen. Tämän jälkeen potilas voi siirtyä turvallisesti kotiin. 
Jos potilas ei vielä pärjää kotona, hänet voidaan ohjata lähemmäksi kotia perutettaviin ns. arviointiyksikköihin, jotka toimisivat myös kuntoutusyksikköinä.  Arviointiyksiköistä pyritään varmistamaan mahdollisimman nopea potilaan kuntoutus kotiin. Arviointiyksikön henkilökunnalta edellytetään ennen kaikkea kuntouttavaa hoitotyön otetta sekä kykyä ohjata potilasta ja omaisia omahoidon toteutukseen. Näin tuetaan myös omaisten jaksamista.

2)    Arviointiyksiköiden tueksi vahvistetaan avohoidon palveluja ympäri maakuntaa, varmistaen esimerkiksi hyvät vastaanottopalvelut. Tavoitteena on palvelujen nopea saatavuus.

3)    Myös kotisairaalatoiminnan palveluja vahvistetaan: kotona voidaan antaa lääkehoito ja tehdä toimenpiteet, jotka aikaisemmin perinteisesti tehtiin sairaalassa tai terveyskeskuksessa.

4)    Ensihoidon palveluja kodin rajapintaan vahvistetaan. Silloin voidaan varmistaa, että ensihoidon osaaminen ja työpanos on maksimaalisesti käytettävissä maakunnan asukkaiden terveyden edistämiseen. Nykyisessä mallissa ensihoidon ammattilaisille kertyy hukka-aikaa odottelusta. 

5)    Henkilöstön irtisanomisilta vältytään, sillä eläköitymisen ja tavanomaisen vaihtuvuuden kautta henkilöstö vähenee luontaisesti.

6)    Henkilöstön rooliin ja työtehtäviin tulee palvelurakenteen uudistumisen myötä muutoksia. Perinteisen hoitotyön sijaan vaaditaan muun muassa enemmän kuntouttavan hoitotyön osaamista, ohjaustaitoja, aktiivista potilaan hoidon koordinaatiota, siltojen rakentamista sosiaali- ja terveyspalveluiden välille ja omaisten tukemista.

 

Maakunnallista palvelurakennemallia ovat suunnitelleet yhdessä NHG ja asiantuntijatyöryhmä, jossa ovat edustettuna Peruspalvelukeskus Aava, Heinolan ja Lahden kaupungit, Peruspalvelukeskus Oiva, Päijät-Hämeen keskussairaala sekä Päijät-Hämeen kunnat.  Maakunnan kuntajohtajia työryhmässä ovat edustaneet Marketta Kitkiöjoki Sysmästä ja Osmo Pieski Orimattilasta.

Kehittämistyön taustalla on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen - hanke. Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen liitto ja sitä rahoittavat Kuntien yhteistyön tuki -hanke ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä.

Lisätietoja:

Arja-Tuulikki Wilén, projektipäällikkö, Päijät-Hämeen liitto, 044 3719 465
Olli Tolkki, asiakkuusjohtaja, Nordic Healtcare Group (NHG), 0400 339 195

 

Päijät-Hämeen suurin sosiaali- ja terveysalan palveluntuottaja ja työnantaja. Intohimona hyvinvointi. Potilaan ja asiakkaan etu edellä www.phsotey.fi

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon

Mediapankki

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs