Vaikean kroonisen munuaistaudin hoitoon on julkaistu ensimmäistä kertaa hoidon ohjausstrategia. Sen tavoitteena on ohjata ja yhtenäistää hoitokäytäntöjä Suomessa. Oikeilla ja oikea-aikaisilla hoitovalinnoilla voidaan vaikuttaa sairastuneen elämänlaatuun ja ennusteeseen sekä säästä yhteiskunnan kuluja.
Juuri julkaistu vaikean kroonisen munuaistaudin hoidon ohjaus -strategia pyrkii parantamaan vaikean munuaistaudin oikea-aikaista tunnistamista ja hoitoa sekä ohjaamaan entistä enemmän hoitoa tarvitsevia kotidialyysiin ja munuaisensiirtoon. Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen lisää sairastuneiden yhdenvertaisuutta.
– Hoitosuositukset kokoava kansallinen ohjausstrategia on tärkeä, koska munuaissairauteen sairastuneiden ja hoitoa tarvitsevien määrän ennustetaan nousevan seuraavina vuosina merkittävästi. Hyvinvointialueilla tulee varata riittävästi resursseja vaikeaa munuaistautia sairastavien hoidon ohjaukseen, jotta sairastuneet siirtyisivät oikea-aikaisesti hoitopolulla eteenpäin, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa voidaan hoitaa dialyysi- eli keinomunuaishoidolla, munuaisensiirrolla tai oireenmukaisella hoidolla. Sairastuneen on saatava kaikki tarvitsemansa tieto, jotta hän voi osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon ja hoidon suunnitteluun. Silloin sairastunut voi läheistensä kanssa yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa valita omaan elämäntilanteeseensa sopivan ja lääketieteellisesti perustellun hoitomuodon ja hoitopaikan. Yksilöllinen ja sairastuneelle henkilökohtaisesti sopiva dialyysihoitomuoto tukee merkittävästi toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämistä sekä mahdollistaa työssäkäynnin jatkamista.
Uudessa strategiassa tavoitteena on nostaa kotona omatoimisesti dialyysiä tekevien määrää. Tällä hetkellä 22 prosenttia dialyysissä olevista tekee dialyysiä kotona. Tavoitteena on, että vuonna 2025 kotidialyysiä tekisi 40 prosenttia.
Kotidialyysin ja munuaisensiirtojen lisääminen vaatii riittäviä henkilökuntaresursseja sairastuneiden tunnistamiseen, informoimiseen, koulutukseen ja seurantaan. Kotidialyysin määrän lisäämistä voi vaikeuttaa myös sen aiheuttamat kustannukset hoitoa tekevälle. Munuais- ja maksaliitto on vaatinut jo aiemmin, että kotona tehtävästä dialyysistä ei saa aiheuta hoitoa tekevälle suurempia kustannuksia kuin sairaaladialyysistä.
– Kustannukset kotidialyysistä ovat liian suuret ja nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista niiden kompensoimista. Lisäksi eri dialyysimuodot ovat potilaan kannalta eriarvoisia vammaisetuuksien suhteen, sanoo Munuais- ja maksaliiton edunvalvonnan ja sosiaaliturvan asiantuntija Maria Ruuskanen.
Strategian toimeenpanoa voidaan seurata Suomen munuaistautirekisterin keräämällä tiedolla. Rekisteri seuraa potilaiden määrää hoitomuodoittain sekä hoidon tarpeen kehitystä.
– Kansallisten laaturekisterien tuottamaa tietoa tulee hyödyntää palveluja suunniteltaessa. Tiedolla johtaminen parantaa hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta, Högström sanoo.
Strategiaa on ollut laatimassa munuaislääkäreitä edustavan Suomen Nefrologiyhdistys ry:n asettama työryhmä, Munuaistautialan sairaanhoitohenkilöstö ry. sekä potilaita edustava Munuais- ja maksaliitto.
Uuteen strategiaan voi tutustua osoitteessa www.e-julkaisu.fi/sny/ckd-strategia/mobile.html#pid=1.
Lisätietoja:
Sari Högström
Toiminnanjohtaja, Munuais- ja maksaliitto
050 5367 258
[email protected]
Maria Ruuskanen
Edunvalvonnan ja sosiaaliturvan asiantuntija, Munuais- ja maksaliitto
040 8363 480
[email protected]
www.facebook.com/munuaisjamaksaliitto
www.twitter.com/MunuainenMaksa
www.instagram.com/munuainenmaksa
www.youtube.com/munuaisjamaksaliitto
Munuais- ja maksaliitto
Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liitto antaa tietoa munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, edistää elinluovutuksia sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. www.muma.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1