Vuonna 1974 perustettu Munuaissäätiö on tukenut 50 vuoden aikana satoja tutkijoita noin kahdella miljoonalla eurolla. Ainoastaan tutkimuksen avulla voidaan parantaa munuaistautien hoitoa ja sairauksien ehkäisyä.
Munuaissäätiön perustamisen aikaan vuonna 1974 munuaistautien hoitomahdollisuudet olivat vielä hyvin rajalliset. Ensimmäinen dialyysihoito oli tehty vuonna 1961 ja ensimmäinen munuaisensiirto vuonna 1964. Vielä 70-luvullakaan kaikki hoitoa tarvitsevat eivät päässeet dialyysihoitoon.
Leskirouva Sylvi Calás jätti testamentissaan osan jäämistöstään Munuaistautiliitolle eli nykyiselle Munuais- ja maksaliitolle, joka perusti varoilla Munuaissäätiön. Säätiön tarkoituksena on toiminnallaan ennaltaehkäistä ja vähentää munuais- ja virtsatiesairauksia sekä tukea näiden sairauksien tieteellistä ja hoitoon liittyvää tutkimustyötä Suomessa.
– Munuais- ja maksaliiton ja Munuaissäätiön 50 vuotta jatkunut yhteistyö on arvokasta ja tuloksellista. Yhteisenä tavoitteena on munuaissairaiden hyvä hoito ja sairauksien ennaltaehkäisy. Väestön ikääntyessä munuaissairaudet ovat hyvin yleisiä, noin yhdellä kymmenestä on jonkinasteinen munuaisten vajaatoiminta, sanoo Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.
Munuaissairauksien tutkimustyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Lääketieteellisen tutkimuksen kohteina olivat olleet muun muassa verenpainetauti ja erytropoietiini-hormoni eli EPO, joka keksittiin Suomessa 1940-luvulla. Munuaissäätiön puoli vuosisataa kestäneen toiminnan aikana munuaistauteihin liittyvä tutkimustyö on monipuolistunut, laajentunut maamme eri yliopistoihin ja saavuttanut myös kansainvälistä tunnustusta.
Historiansa aikana Munuaissäätiö on tukenut satoja tutkijoita noin kahdella miljoonalla eurolla. Säätiö ollut mukana tukemassa lähes kaikkia kansallisia merkittäviä alan tutkimuksia. Tutkimuksen kohteina ovat olleet esimerkiksi munuaiskerästulehdukset, myyräkuume, diabeteksen munuaistauti, verenpainetauti ja perinnölliset munuaistaudit.
– Usein yksittäisen tutkimuksen konkreettinen hyöty ei ole suoraan nähtävissä, mutta tutkimustyön tuloksena voidaan kehittää aiempaa parempia, jopa aivan uusia hoitoja tai onnistutaan ehkäisemään tautien syntyä, sanoo Munuaissäätiön puheenjohtaja, professori Eero Honkanen.
Kouriintuntuva esimerkki siitä, kuinka tärkeää on hoitotulosten jatkuva analyysi ja uusien innovaatioiden tuominen potilashoitoon on lasten ja aikuisten dialyysi- ja elinsiirtotoiminnan kehittäminen Suomessa kansainvälisestikin katsoen huipputasolle.
– Lääketieteellisen tutkimuksen rahoitus on vähentynyt ja erityisesti aloittelevan tutkijan on vaikeaa saada apurahoja. Ainoastaan tutkimuksen avulla voidaan parantaa munuaistautien hoitoa ja sairauksien ehkäisyä, ja siihen tarvitaan lisää rahoitusta, Honkanen toteaa.
Munuaissäätiö myöntää Sylvi Calás -palkinnon viiden vuoden välein. Palkinto myönnetään henkilölle, joka on tehnyt ja tekee edelleen ansiokasta tutkimusta munuais- tai virtsatiesairauksien parissa. Vuoden 2024 palkinnon saa Helsingin yliopiston nefrologian professori Patrik Finne.
Professori Patrik Finne on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu nefrologian alan tutkija. Finnen kansainvälisesti merkittävistä tutkimusansioista kertoo hänen korkea julkaisujensa määrä (138 vertaisarvioitua kansainvälistä alkuperäisjulkaisua, 18 muuta tieteellistä julkaisua), H-indeksi (44) sekä viittausten määrä (5845). Finne jatkaa ansiokasta nefrologian alan tutkimustoimintaa, ja hänen ohjauksessaan on kuusi tohtorikoulutettavaa. Finnen ja hänen tutkimusryhmänsä pitkäjänteisellä tutkimustyöllä tähdätään munuaistautien hoidon kehittymiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Finne asemoituu erityisesti oman alansa vankkana tutkimusosaajana, joka on myös Suomen Munuaistautirekisterissä toimiessaan omalta osaltaan mahdollistanut ainutlaatuisen kansallisen tutkimusaineiston kehittymisen.
– Suuri osa tutkimustyöstäni perustuu Suomen munuaistautirekisterin ainutlaatuiseen aineistoon. Olen kiitollinen munuaispotilaille, jotka ovat suostuneet tietojensa luovuttamiseen ja hoitoyksiköille, jotka ovat lähettäneet tietoja rekisteriin vuosikymmenien ajan. Tutkimustyö ei onnistu yksin ja olen saanut nauttia hyvästä yhteistyöstä sekä kotimaisten että ulkomaisten nefrologian alan tutkijoiden kanssa. Suomen munuaistautirekisteri on nykyään lakisääteinen THL:n ylläpitämä rekisteri ja se tulee mahdollistamaan tietojen yhdistämistä muihin kansallisiin terveysrekistereihin. Tämä avaa valtavasti uusia tutkimusmahdollisuuksia jatkossa, Finne sanoo.
Lisätietoja:
Eero Honkanen,
professori
Munuaissäätiön puheenjohtaja
040 0617 927
Patrik Finne
nefrologian professori
Helsingin yliopisto
050 427 0800
Sari Högström
toiminnanjohtaja
Munuais- ja maksaliitto
050 536 7258
Patrik Finne kuvaaja Maarit Kytöharju.jpg
Koko: 1,63 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3543x2275Patrik Finne kuvaaja Maarit Kytöharju.jpg
Koko: 1,63 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3543x2275
Munuaissäätiön tarkoituksena on toiminnallaan ennaltaehkäistä ja vähentää munuais- ja virtsatiesairauksia sekä tukea näiden sairauksien tieteellistä ja hoitoon liittyvää tutkimustyötä Suomessa. Tutkimustyö auttaa kehittämään tehokkaampia hoitoja, joiden tuloksena vakavan munuaissairauden riskiä voidaan merkittävästi vähentää.
Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneiden ja elinsiirron saaneiden sekä heidän läheistensä hyvinvointia ja ajaa heidän oikeuksiaan. Liitto antaa tietoa munuais- ja maksasairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, edistää elinluovutuksia sekä toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana. Liittoon kuuluu 18 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä lähes 6000 henkilöjäsentä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1