Psyykkinen sairastuminen heijastuu läheisiin ja voi vaikuttaa myös heidän työkykyynsä. On kaikkien etu, että työpaikoilla on olemassa toimivat käytännöt puheeksi ottamiseen, eteenpäin ohjaamiseen ja työnantajan tukitoimiin.
Vuosittain noin 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa mielenterveyden häiriötä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joista suuri osa on työelämässä.
– Psyykkisesti sairastuneen läheiset ovat näkymätön ryhmä, vaikka aihe koskettaa arviolta lähes puolta miljoonaa suomalaista. Moni heistä on työelämässä ja vaarassa uupua kuormittavan elämäntilanteensa vuoksi, kertoo Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen.
Mielenterveyspalveluiden puute ja pitkät hoitojonot ovat asettaneet monet mielenterveysomaiset mahdottomaan tilanteeseen. Kun sairastunut odottaa hoitoa, vastuu ja taakka kaatuvat läheisille. Heidän tuen tarvettaan ei silti usein tunnisteta.
– Huolen lisäksi omaistilanne sitoo läheiset usein jatkuvaan päivystysvalmiuteen. Keskittyminen tai työstä palautuminen on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, jos sairastunut vaatii jatkuvasti huomiota. Sairastunut voi esimerkiksi olla itsetuhoinen tai soittaa useita kertoja päivässä.
Monesti kuormittavasta kotitilanteesta vaietaan, myös töissä. Oma vaativa perhetilanne saatetaan salata, koska pelätään muiden asenteita, erilliskohtelua ja leimautumista. Jotkut voivat myös pelätä, mitä omalle työtehtävälle tapahtuu, jos kodin tilanne paljastuu. Salailu nostaa huolitaakkaa entisestään.
– On valitettavaa, että kotitilanteesta ja jaksamisen haasteista kerrotaan esihenkilölle tai työterveyteen usein vasta liian myöhään. Joskus ainoaksi vaihtoehdoksi voi jäädä jopa kuukausien sairausloma.
Inhimillisten vaikutusten rinnalla on pysäyttäviä tilastoja. Mielenterveyden häiriöt ovat sairauspoissaolojen suurin syy. Ne ovat vakiintuneet myös merkittäväksi työkyvyttömyyseläkkeen perusteeksi. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat vuosittain noin 11 miljardia euroa.
– Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset ovat suunnilleen saman verran kuin valtion budjetin alijäämä vuonna 2024. Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkitusti itsensä takaisin moninkertaisesti, joten on selvää, että tähän kannattaa suunnata resursseja, myös työelämässä.
– Vaativan läheistilanteen tunnistaminen ja mielenterveyttä tukevat, ennaltaehkäisevät toimet tulee nähdä investointeina tulevaisuuteen, ei ylimääräisenä kulueränä.
Työ on monelle mielenterveysomaiselle tärkeä osa omaa elämää: se antaa omaa aikaa ja muuta ajateltavaa.
– Jokaisella meistä on oikeus omaan uraan, myös mielenterveysomaisella. Moni heistä kuvailee työn olevan 'henkireikä', johon halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan.
Työelämässä olevien mielenterveyttä voi edistää tukemalla niin esimiesten kuin työntekijöidenkin mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Myös joustavat työkäytännöt auttavat.
– Tarvittaessa työntekijän on voitava muokata työtehtäviä ja -aikoja, tehdä erilaisia järjestelyitä työn tekemiselle tai jäädä määräajaksi pois työstä, painottaa Puranen.
– Moni toiminnassamme mukana ollut mielenterveysomainen toivoo, että jatkossa työnantajat tai työterveyshuolto osaisivat ohjata omaistilanteessa olevat juuri läheisille suunnatun tuen kuten FinFamin keskustelutuen tai vertaistoiminnan piiriin.
Työjoustojen lisäksi myönteinen työilmapiiri, avoin vuorovaikutus ja esihenkilön tuki vahvistavat hyvinvointia.
– Joskus jo pelkästään toiselle puhuminen voi helpottaa. Erityisesti esihenkilön tuki tärkeää.
Keskinäinen luottamus, erilaisuuden kunnioittaminen sekä ymmärtävä asenneilmapiiri luovat turvallisen työkulttuurin, jossa voi jakaa vaikeitakin asioita.
– On hyvä muistaa, että kuka tahansa voi joutua kuormittavaan läheistilanteeseen, joka vaikuttaa työssä jaksamiseen. Omaismyönteisen työkulttuurin rakentaminen onkin kaikkien etu.
Valtakunnallista mielenterveysomaisten päivää eli Ilonan päivää vietetään 9.10. Päivän aikana FinFami nostaa mielenterveysomaisten tilannetta ja tuen tarvetta näkyväksi. Tänä vuonna teemana on työn ja kuormittavan läheistilanteen yhteensovittaminen.
Ilonan päivästä käynnistyy FinFamin Työ tukee -kampanja (9.-15.10.2023), jonka avulla välitetään tietoa mielenterveysläheistilanteen tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja tukemisesta työpaikalla. Mukana kampanjassa ovat työministeri Arto Satonen, mielenterveysomainen Niina Hakala, SOK:n pääjohtaja Hannu Krook, Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuutettu Linda Pippuri ja Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio. Lue lisää https://finfami.fi/tyo-tukee/
FinFamin kuvituskuva_kuva_Nina Mönkkönen
Koko: 9,99 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5760x3840FinFamin kuvituskuva_kuva_Nina Mönkkönen
Koko: 9,99 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 5760x3840FinFamin Työ tukee -kampanjan 2023 mainoskuva
Koko: 0,16 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2500x1308FinFamin Työ tukee -kampanjan 2023 mainoskuva
Koko: 0,16 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 2500x1308Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on mielenterveysomaisten ja -omaishoitajien valtakunnallinen edunvalvoja ja omaistyön asiantuntijaorganisaatio. Teemme työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Järjestöön kuuluu keskusliiton lisäksi 16 alueellista jäsenyhdistystä ympäri Suomen. Jäsenyhdistykset tarjoavat tietoa, tukea ja neuvontaa mielenterveyskuntoutujien omaisille.
Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
Mariankatu 13 a A 4
00170 HELSINKI
finfami.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1