Maksasairauksien toteaminen ja niiden hoito kehittyy jatkuvasti. Sairauksiin on tullut uusia lääkehoitoja tai jo olemassa olevia lääkkeitä on opittu käyttämään paremmin. Munuais- ja maksaliitto muistuttaa Maksaviikolla 2.–6.11. että kaikille maksasairaille olisi sairauden syystä huolimatta tehtävä hoitosuunnitelma.
Nykyään tiedetään aiempaa paremmin se, että maksasairauksien taustalla on monia eri syitä. Maksasairauden syynä voi olla autoimmuunisairaus, jossa elimistön puolustusmekanismit toimivat omaa maksaa vastaan. Elintapoihin liittyvät maksasairaudet, kuten ylipainoon liittyvä rasvamaksa, yleistyvät jatkuvasti. Maksasairauden taustalla voi olla myös alkoholi, lääkkeet tai luontaistuotteet sekä virusinfektiot.
– Maksasairauksien diagnosointi on kehittynyt. Pääsääntöisesti sairauden syy pystytään selvittämään haastattelemalla sairastunutta ja ottamalla verikokeita. Verikokeilla voidaan selvittää myös, miten vaikea-asteinen maksasairaus on kyseessä, kertoo gastroenterologian erikoislääkäri, professori Perttu Arkkila HUS:sta.
Käyttöön on tullut myös veriarvoihin perustuvia riskilaskureita, joiden avulla pystytään löytämään ne sairastuneet, joiden maksasairaus on todennäköisesti pitkälle kehittynyt. Näiden lisäksi ultraääneen perustuvilla kuvantamismenetelmillä voidaan selvittää, onko maksasairaus edennyt kirroosiasteelle.
– Viime vuosina uusia hoitoja on tullut erityisesti virushepatiittien hoitoon. Esimerkiksi C-hepatiitti pystytään nykyään parantamaan tehokkaalla lääkehoidolla, joka on hyvin siedetty. Hoitojen hinnat ovat kohtuullisia ja hoitoa voidaan tarjota yhä useammalle, Arkkila jatkaa.
Myös autoimmuunimaksasairauksien hoito on kehittynyt, etenkin sen vuoksi, että olemassa olevia lääkkeitä on opittu käyttämään aiempaa paremmin. Rasvamaksan hoitoon hyviä lääkkeitä ei vielä ole, mutta elintapaohjauksen merkitys on ymmärretty ja sillä on saatu hyviä tuloksia muun muassa painonhallinnassa. Vaikka pitkälle edennyttä maksasairautta ei pystytä parantamaan, sen aiheuttamia ongelmia pystytään hoitamaan.
Maksansiirtoja tehdään Suomessa vuosittain keskimäärin 60. Ensimmäinen maksansiirto tehtiin vuonna 1982. Maksansiirtojen tulokset ovat Suomessa maailman huippuluokkaa.
– On tärkeää, että kaikille maksasairautta sairastaville tehtäisiin hoitosuunnitelma ja sairauden etenemistä seurattaisiin suunnitelmallisesti. Hoitomahdollisuudet ovat kehittyneet ja sairastuneet pärjäävät arjessa paremmin sairautensa kanssa, sanoo TtM, kehittämispäällikkö Hanna Eloranta Munuais- ja maksaliitosta.
Maksaviikon etäluennot maksasairauksien hoidon kehityksestä ja painonpudotuksesta ilman dieettiä
Munuais- ja maksaliiton järjestämää Maksaviikkoa vietetään normaalisti toukokuussa. Tänä vuonna mikään ei ole normaalia, joten Maksaviikkokin on vasta marraskuussa. Liitto järjestää tänä vuonna kaksi etäluentoa normaalin luentokiertueen sijaan.
Munuais- ja maksaliitto täyttää tänä vuonna 50 vuotta ja ensimmäisen luennon aiheena onkin maksasairauksien kehittyvät hoidot. Maksasairauksia on opittu tunnistamaan ja hoitamaan vuosien aikana merkittävästi aiempaa paremmin. Lääketieteen kehittyessä luvassa on myös jatkuvasti uusia hoitoja. Maksasairauksien hoidon historiasta ja tulevaisuudesta kertoo Professori Perttu Arkkila HUS:sta maanantaina 2.11. klo 17.30.
Maanantain luennolla vieraana on myös maksansiirrot Suomessa vuonna 1982 aloittanut professori Krister Höckerstedt. Hän kertoo luennolla nyt myös suomeksi ilmestyneestä elämänkertakirjastaan Uusi maksa, uusi elämä.
Tiukoilla dieeteillä laihdutetut kilot tulevat melkein aina takaisin. Kun ruokailutottumuksista vähentää muutamia pahimpia ylimääräisten kaloreiden aiheuttajia, paino putoaa rauhallista tahtia, ja tulos pysyy paremmin. Professori Pertti Mustajoki antaa luennossaan torstaina 5.11. klo 17.30 yhdeksän yksinkertaista neuvoa vähentää kaloreita. Torstain luennolla mukana on myös rasvamaksadiagnoosin saanut nainen, joka kertoo kokemuksistaan ja painon pudotuksestaan.
Etäluentoihin voivat osallistua kaikki halukkaat turvallisesti kotisohvaltaan. Lisää tietoa luennoista saa sivulta www.maksa.fi/maksaluento.
Maksaviikon järjestää Munuais- ja maksaliitto ja luentojen järjestämistä tukevat Norgine, Novartis ja Sandoz.
Maksasairauksien kehittyvä hoito
2.11.2020 maanantai
17.30 Luennon avaus, toiminnanjohtaja Sari Högström
17.35 Uusi maksa, uusi elämä -kirja, professori Krister Höckerstedt
17.45 Maksasairauksien kehittyvä hoito, professori Perttu Arkkila
18.50 Kysymyksiä ja luennon päätös
https://event.prospectumlive.com/muma-webinaari-0211
Vähennä kaloreita ilman dieettiä
5.11.2020 torstai
17.30 Luennon avaus, toiminnanjohtaja Sari Högström
17.35 Vähennä kaloreita ilman dieettiä, professori Pertti Mustajoki
18.20 Kokemuspuheenvuoro
18.40 Kysymyksiä ja luennon päätös
https://event.prospectumlive.com/muma-webinaari-0511
Lisätietoja
Perttu Arkkila
Professori, HUS
050 427 2272
Hanna Eloranta
Kehittämispäällikkö, Munuais- ja maksaliitto
050 3715 933
[email protected]
Petri Inomaa
Viestintäpäällikkö, Munuais- ja maksaliitto
040 5240 679
[email protected]
www.facebook.com/munuaisjamaksaliitto
www.twitter.com/MunuainenMaksa
www.youtube.com/munuaisjamaksaliitto
#MunuainenMaksa
Munuais- ja maksaliitto on valtakunnallinen kansalais- ja potilasjärjestö. Liitto tukee sairastuneiden ja heidän läheistensä mahdollisuuksia hyvään elämään ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liiton tavoitteena on munuais- ja maksasairauksien ja niistä johtuvien haittojen ennaltaehkäisy, sairauksien varhainen toteaminen ja hyvä hoito sekä kuntoutumisen tukeminen kaikissa sairauden vaiheissa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1